väsymystä ja vajaita yöunia

Viimeksi kerroin koulusta, millaista on ollut ja kuinka kivaa on ollut. Tosiaan, mutta on tässä ollut vähän muutakin. Nimittäin yöt. Meidän huonot yöt vaikeuttavat ihan käsittämättömästi opiskelua. En muista milloin olisin nukkunut yhtäjaksoisen kaksituntisen ja se vaikuttaa aivotoimintaan muun muassa siten, että viestit ei yksinkertaisesti mene perille asti. Toimin ihan hullusti, unohdan asioita, luen tyyliin "hauki on kala" ja pinna on jatkuvasti kireällä.

Lili on oikeastaan aina nukkunut yöt suhteellisen hyvin, paitsi nyt kun alkoi päiväkoti. Kirjoitin aiheesta jo aiemminkin, mutta tilanne vaan jatkuu eikä tunnu helpottavan. En tosiaan tiedä mistä tilanne johtuu. Syynä voi olla itse päiväkoti, joka tulee Lilin uniin, hampaat, jotka kuultavat ikenien läpi, mutta eivät varmaan koskaan puhkea tai sitten nämä korvatulehdukset. Eilen käytiin taas lääkärissä, kun neiti on taas kipeä. Olihan se nuha ja yskä poissa huimat 4 päivää ja viikko sitten loppui yksi antibioottikuuri. Samaan tautiin kolmas kuuri menossa, seuraavaksi on tiedossa korvien putkitus.

Lili tosiaan heräilee öisin vähän väliä itkeskellen, nukkuu todella levottomasti, eikä meinaa nukahtaa eikä asettua. Huonoina öinä heräilyä on 15-45 minuutin välein, parempina reilun tunnin välein. Välillä valvotaan useampi tunti keskellä yötä, välillä Lili nukahtaa 10 minuutin äheltämisen jälkeen. Joka tapauksessa niin, että pelkkä havahtuminen itseltä ei todella riitä.

Aivotoimintani alkaa olla jo jotain käsittämätöntä luokkaa. Vastikään osallistuin aktiivisesti ryhmätyön tekoon, mutta en enää muista työn aihetta. Löydän tavaroita mitä kummallisemmista paikoista, kuten jugurttipurkkeja tiskikoneesta, lompakkoa Lilin päiväkotirepusta (jonka kävin kesken päivän sieltä hakemassa) ja hiusharjaa jääkaapista. Perjantaina yliopistolla kävin vessassa. Siinä käsiäni pestessä, vessaan tuli tyttö täyttämään vesipulloaan. Kädet pestyäni lähdin ulos ja huikkasin ovelta: "kiitos hei!"

Uskon ja luotan, että tämä helpottaa! Enemmän kun oma väsymys minua harmittaa Lilin puolesta. Korvatulehdusta toisen perään, vuotavaa nenää, yskää, kipeitä ja turvonneita ikeniä ja huonoja öitä. Viime viikolla päiväkodissa Lili oli lähes jatkuvasti halunnut olla sylissä. Kyllä siellä niitä sylejä on kuulemma riittänyt naapuriryhmienkin hoitajista, etenkin ulkona, mutta itse epäilin hoitajien "tämä on normaali vaihe" -toisteluista huolimatta, että tämä ei ole vain jokin vaihe päiväkotiin tottumisessa. Joku pientä on vaivannut. Eilen se tosiaan selvisi, kun lääkärissä käytiin.

Viikonlopun olen ottanut vain keräilyn kannalta. Eilen toki käytiin Turussa tuttavia moikkaamassa, mutta vihdoin olen saanut edes hieman enemmän unta. Huomasin tänään Lilillä puhjenneen kolmannen ylähampaan kahden viikon sisään. Nyt niitä hampaita on huimat viisi.

Energiaa neidillä tuntuu olevan sairastelusta huolimatta ja hienosti hän jo leikkii. Rinkulat menee hienosti keppiin ja nukkekin saa jo tuttipullosta maitoa. Ties mistä on tuon juottamisen keksinyt, meinaan kotona kukaan ei ole koskaan näyttänyt, miten nukkea pullosta juotetaan. Eipä hän ole koskaan itsekään tuttipullosta juonut. Oltiin Isännän kanssa ihan ihmeissään, että miten se tietää minne se pullo kuuluu laittaa!

Tänään pitäisi vielä laittaa itsensä kuntoon ja lähteä kuuntelemaan seminaaria Venäjän oikeusjärjestyksestä ja EU-jutuista, eritoten Brexitistä.

Väsymysputki

Tässä on ollut päällänsä astetta pidempi väsymysputki. Koko viime viikko unta tuli hyvin vähäisesti, kun yöllä Lili tapasi heräilemään ja valvoi pari tuntia useampana yönä. Nuo yövalvomiset on kyllä kaikkein ärsyttävimpiä, sillä yöllä herätessä kaikki, aika, äänet ym. tuntuu ihan tajuttomasti päiväsaikaa pahemmalta, pidemmältä ja kovemmalta. Kun aamulla oli joka tapauksessa herättävä aikaisin, ikävästi kertyi univelkaa pahemman kerran.

Lauantaina herättyäni ja yöllä useamman tunnin valvottuani päivä oli ihan helvetillinen. Se uupumus oli ihan käsittämätöntä ja se väsymys todella tuskallista. Tähän vielä kun lisätään se, että en kerta kaikkisesti pysty nukkumaan päivällä, vaikka kuinka haluaisin ja toivoisin. Lauantainakin yritin nukkua Lilin kanssa samaan aikaan, mutta (jälleen kerran) tuloksetta.

Sunnuntaiaamuna Isäntä nousi Lilin kanssa. Toki heräilin vähän väliä Lilin äänähdyksiin, mutta sain silti nukuttu niitä pahimpia univelkoja pois. Isäntä oli vielä niin ihana, että lähti nukuttamaan Liliä ensimmäisille päiväunille ulos, joten sain kaikessa rauhassa heräillä ja makoilla sängyssä vielä 11 aikaan. Kun heräsin, maailma näytti ihan erilaiselta!

Voi sitä energian määrää ja sitä hyvää mieltä, mikä minulla oli! Se on ihan hullua, miten sen uupumuksen ja sen vaikutuksen ymmärtää vasta, kun saa sen yhden päivän ilman väsymystä. Koko päivä mieleni oli todella aurinkoinen, minua hymyilytti pienemmätkin asiat, jaksoin leikkiä ja hassutella Lilin kanssa ihan eri tavalla, leivoin, tein ruokaa, siivosin ja kaikki ihan ilman pakon tunnetta.

Nyt on niin kiva lähteä uuteen viikkoon ihan uudenlaisen energian kanssa! Oli kyllä todella hyvä idea jäädä viikonlopuksi kotiin lataamaan akkuja ja hengailemaan ensimmäisen ihan uudenlaisen viikon jälkeen! Toisaalta, myös tämä viikko näyttää menevän väsymyskoomassa, ainakin parin viimeyön perusteella, mutta onpahan edes vähän saatu energiaa takaisin viimeviikolta.