Suomen lakia ja tenttitouhuja

Ensimmäinen lakikirjatentti on nyt ohi. Aiheena oli valtiosääntöoikeus, eli perustuslaki- ja Euroopan ihmisoikeushommeleita ynnättynä melko teknisellä eduskunnan, hallituksen ja presidentin osuudella. Tentissä sai käyttää siis lakikirjoja, joiden sisältöä piti osata soveltaa aiheen osalta. Joka kysymykseen osasin vastata jotakin, joten ihan hyvin se taisi mennä!

Koska täällä on aika paljon oikkareita ja koska monella on lakikirjatentti saman aikaisesti, voitte vain kuvitella, että lakikirjan saaminen kirjastosta voi olla vähän kiven alla. Itse sain kirjastosta varausjonosta vihdoin Suomen Laki 2, ja Suomen Laki 3-teokset ja vilpittömästi toivoin, että oma Suomen Laki 1 -kirja tulisi minulle ennen tenttiä. Tämän vuoden kirjat siis julkaistaan siten, että ykkönen lokakuussa (15.10), kakkonen marraskuussa ja kolmas joulukuussa. Varmasti kaikki yllättyvät toden teolla, kun kerron, että ei ehtinyt se kirja sinne tenttiin. Perustuslaki löytyi onneksi sen ykkösosan lisäksi myös kakkososasta, mutta se Euroopan ihmisoikeussopimus olisi ollut hyödyllinen tentissä näin jälkikäteen todettuna. Etenkään, kun en saanut sitä edes tulostettua, kotoa kun en saanut tulostusta onnistumaan ja Aleksandriaan kun en päässyt lukittujen ovien vuoksi ajoissa. Kaikki yllättyvät varmasti vielä enemmän, kun kerron, että päästyäni kotiin, minulle tuli viesti, jonka mukaan lähetykseni on noudettavissa postista. Mikäköhän siellä voisi olla? Annan spoilerin:

Halusin ehdottomasti sisäänpääsyvuoden kirjat, viimevuoden kirjat kun olisi saanut heti. Mutta ihanaa, että se saapui! 

Tässä viimeaikoina on aikas paljon tullut luettua. Itse sitä ei niinkään tiedosta, kun kaikki päivät vaan lukee. Siskoni oli täällä pääkaupunkiseudulla kyläilemässä minun ja veljeni luona ja niinhän sitä sanotaan, että totuus tulee lasten (ja sisarusten) suusta. "Vieläkö sä luet?" "Taas sä luet?" "Sä oot lukenu jo koko päivän." Paras oli kuitenkin nyt, kun tentin jälkeen juteltiin puhelimessa ja sanoin, että pitää lopetella, kun pitää mennä lukemaan. "Mitä? Justhan sulla oli se tentti? Mitä sä nyt enää luet?"

Mitäs seuraavaksi? Tässä syksyllä nyt ainakin vielä yksityisoikeuden johdantokurssi, sopimusoikeutta, velvoiteoikeutta... Ei se lukeminen sentään tohon ensimmäiseen tenttiin päättynyt. Toistaiseksi lukeminen maistuu vielä hyvin, kun sitä tekee näin päivätyönä. Eipä siitä kyllä paljoa makseta.

Asiasta kukkaruukkuun, sain tänään vahvistuksen siitä, että ammattikorkeakoulun 3 opintopisteen arvoiset englannin ja ruotsin suoritukset on hyväksiluettu 5 opintopisteen arvoisina suorituksina tutkintooni. Saan siis pakollisen "virkamiesruotsin" ja "virkamiesenglannin" hyväksiluettua aiemmista opinnoista! Tämä siis siksi, että molemmissa on vaatimustasona sama (CEFR jotain...), vaikka opintopistemäärä on eri. Kyllä joskus aurinkokin siis paistaa sinne huussinkin alle! Kyllä kannatti käydä ammattikorkeakoulu ennen yliopistoa!

Arkimaistiaisia

Hieman on jo päästy jotain arjen tapaista maistamaan. Tämä viikko on mennyt koulussa orientaation merkeissä ja paljon on ollut infotilaisuuksia ja iltaohjelmaa. Kuten jo aiemmin mainitsin, osallistuin ensimmäisenä päivänä Pykälän (=opiskelijajärjestö) punssikahveille ja eilen illalla oli lakimiesliiton infotilaisuus, jossa oli tarjolla ruokaa ja juomaa. Mielenkiintoista sinänsä, opiskellessani bioanalyytikoksi ainoan kerran saimme ilmaista syötävää/juotavaa kun bioanalyytikkoliitto tarjosi meille kakkukahvit kun valmistuimme. Aloitin opinnot oikiksessa, ensimmäinen viikko ei ole vielä edes takana ja kaksi kertaa olisi voinut jo juoda itsensä hengiltä. Ilmaiseksi.

Pikkuhiljaa kanssaopiskelijat alkavat käydä tutuiksi. Pykälä on todella aktiivinen ainejärjestö ja kaikenlaista tapahtumaa on jatkuvasti! Mitä enemmän tietoa saa ja mitä enemmän kaikkiin tapahtumiin törmää, tuntuu oikis jakuvasti enemmän omalta jutulta. Tapahtumilla en nyt tarkoita niitä opiskelijaryyppäjäisiä tai sitä itsensä hengiltä juomisia, vaan erilaisia excursioita, eli tutustumiskäyntejä eri paikkoihin (asianajotoimistoihin, yrityksiin, suurlähetystöihin), opintomatkoja ulkomaille, seminaareja, oikeustapauskilpailuja ja ties mitä!

Oikein janoan sitä, että pääsen pänttäämään niitä kauhistuttavan paksuja opuksia, tuskailemaan seminaaritöiden parissa, valuttamaan hikikarpaloita tiedonhaun ongelmatilanteissa ja osallistumaan luennoille! Toivottavasti tämä innokkuus pysyy yllä, tai ehkä ennemminkin, toivottavasti muistan tämän hetken fiilikset, kun tentit ja työt kasaantuu ja seminaari pukkaa päälle.

Lili oli tänään ensimmäistä päivää päiväkodissa ilman vanhempia tai mummua. Hyvin oli mennyt ja unikin oli lopulta tullut "yllättävän helposti". Kun menin hakemaan, Lili vain jatkoi leikkejään tyytyväisenä. Meinasi sydän murtua, jotenkin sitä odotti, että toinen tulisi innoissaan heti syliin paijattavaksi. Ehkä parempi kuitenkin näin.

Odotan jo kauhulla syysflunssan rantautumista meille. Se on pomminvarmasti tulossa, sillä Isäntä meni lomalta takaisin töihin, minä lähdin vuoden kotonaolon jälkeen kouluun ja Lili aloitti päiväkodin. Lilillä alkoi nenä vuotaa heti kun meni päiväkotiin ja nyt on vähän ääni painuksissa. Onneksi ei ole pahempaa ollut, mutta alkuviikosta yöt oli jokseenkin levottomia. Vähän on onneksi jo helpottanut.