Oodi lihalle

Meillä syödään oikeastaan joka aterialla lihaa jossain muodossa: punaista lihaa, kalaa, riistaa, kanaa, leikkelettä, yms. Ruuan valmistuksessa suosin ehdottomasti jauhelihaa, sillä se on vaan yksinkertaisesti niin helppo. Siihen ei tarvitse koskea, sitä ei tarvitse leikellä, pannulle vaan hups ja kohta ruoka onkin valmis. Tässä äitiyden myötä kotona ollessa ruuan valmistuksesta on tullut tärkeä osa päivää, sillä siinä missä ennen kävin koulussa tai töissä syömässä, kotona ollessa jään kärsimään nälkää, ellei ruokaa tule tehtyä. Kotiruoka on lisäksi huomattavasti halvempaa, kun noutoruoka.

Viikko sitten sain käsiini naudan sisäpaistin, jota työstin eilen. Se oli ensimmäinen kerta, kun valmistin yhtään mitään palasta lihaa. Oli varsinainen liha-päivä kun työstin sitä kilon paistia neljään eri tarkoitukseen. Leikkasin siitä ensin (pienellä facetime-opastuksella lihassyiden vastaisesti) muutaman pihvin ja lopun leikkasin paloiksi härkäruukkua varten. Yhdestä pihvistä leikkasin Liliä varten lihatikkuja, sillä meidän neitonenhan ei syö mitään soseita, ruoka pitää saada viedä suuhun itse. Nuijin lopuista pihveistä pari "lehtipihviä" ja pari leivitettyä pihviä. Ne lehtipihvit veti vähän pannulla kasaan, eikä olleet kyllä yhtään niin lehtimäisiä kun jossain ravintolassa.

Lilin lihatikut

Eilen kun Isäntä tuli töistä, syötiin bataattiranskalaisia, hunaja-rakuuna porkkanoita ja pihvejä. Ne leivitetyt oli parempia kun ei-leivitetyt, joista tuli vähän kengänpohjia. Tosin sellaisia lehtipihvitkin yleensä vähän on. Lilin lihatikut valmistin kypsäksi höyrykattilassa höyryttämällä, sillä lihan keittäminen on jossain pääni sisällä todella outo ajatus. Härkäruukku valmistettiin eilen ja nauttiin tänään riisin kanssa. Sen osalta odotukset olivat ehkä korkeimmalla. Hyvää oli, nams. 

Riisiä, härkäruukku

Tuo paisti oli kyllä loppujen lopuksi todella kiva kokemus ja oikeen odotan millon seuraavan kerran pääsen paistin kanssa kikkailemaan. Koko ajatushan lähti siitä, kun ostin Leppävaaran REKOsta Virtala Highland -tilan länsiylämaankarjan jauhelihaa ja siellä lihojen mukana tuli naudan lihaopas, joka on ihan tajuttoman monipuolinen ja hyvä! Siellä on jokainen naudan osa erikseen, mainittu mitä siitä voi valmistaa ja myös erilaisia ohjeita. Olen aiemmin vältellyt tällaisia lihapaloja, kun en ole tiennyt mitä niistä voi valmistaa, mutta tästä taitaa tulla ei-niin-harvinaista herkkua!

Lihaopas

Sisältö on käsittämättömän monipuolinen!

Amen keittiössä: Taas

Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, että mitä ruuanlaittoon tulee, olen ihan käsi.

Tämän vuoksi äitiysloma-agendallani lukee suurin kirjaimin: opettele laittamaan ruokaa. Tämä tarkoittaa siis ihan tavallista perus kotiruokaa. Tarkoitus on siis opetella tekemään jotain perusruokia ja laittaa samalla ylimääräiset pakkaseen vauva-aikaa silmälläpitäen. Kun on jatkuvasti kiinni vauvassa, ruuanlaitto voi jäädä vähiin. Tästä syystä päätin pikkuhiljaa täyttää pakastinta kerta-annoksilla, jotka voin sitten myöhemmin helposti sulattaa ja syödä. Olen luvannut itselleni, että saan tehdä ihan mitä vaan, paitsi jauhelihakastiketta. Se on ainut, kun luonistaa jo entuudestaan.

 Koko homman aloitin keskiviikkona Isännän kotiutuessa valmistamalla uunimakkaraa. Kyllä, ajattelin aloittaa helpolla. Makkarat vuokaan, halkiot keskelle, jääkaapista vanha Polar-juusto väliin, reunoille paloiteltu sipuli ja päälle mustapippuria ja pizzamaustetta. Lisukkeeksi tein oikeen perunamuusia ja keitettyä maissia. "Maissia?!" Isäntä ihmetteli, mutta söi lopulta melkeen kaikki maissit ilman että minulle jäi juuri mitään. Kyllä se keitetty maissi on maukasta kun sinne heittää sekaan voita ja suolaa. Ei tosiaan ollut mitään sydänystävän ruokaa ja Isännän kolesterolit varmaan huusivat statiineja hätään, mutta onnistuin! Se oli oikeasti syötävää ja jopa hyvää! Isäntä hienovaraisesti ilmoitti, että ei olekkaan ennen syönyt uunimakkaraa, missä on mausteita. Kyllä se pizzamauste sinne kuitenkin kuulemma sopi, hyvinkin vielä. 

Torstaina oli vuorossa kinkkukiusaus. Peruna-sipulisekoitus, kinkkusuikalepussi, pari purkkia pekoni-sipuli Floraa, päälle juustoraastetta ja voilá! No toki melkein 2 tuntia odotusta siinä välissä. Tuo uuniaika pitää kyllä opetella ottamaan huomioon, kun jotenkin se tulee aina yllätyksenä ja nälkäkuolema uhkaa siinä viimemetreillä.

Tänään listalla oli lasagnea. Ostin Valion Viola mustaleima-juustokeittoa, mustapekka kermaa ja tein lasagnen tällä ohjella hieman sovellettuna tosin. Porkkanat jätin pois, koska en yksinkertaisesti pysty ymmärtämään miksi joku lisää porkkanaa lasagneen tai jauhelihakastikkeeseen. Myöskään varsiselleriä en käyttänyt. Tomaattien sijaan laitoin kaksinkertaien annoksen tomaattimurskaa. Hyvää tuli, eikä se mitään superjuustoista ollut, vaikka sitä vähän oletin.

Lasagne

Eilen tuli huudatettua uunia oikeen kunnolla, kun aamulla ensimmäiseksi väkersin näytteenottoharrastukseen raparperipiirakan ja tuon edellä mainitun kinkkukiusauksen lisäksi tehtiin kaverin kanssa vielä mustikkapiirakka ja suklaapisara-keksejä. Kaikesta ei nyt ole kuvia, kun joku niin huolettomasti aina ajatteli, että kyllä sitä sitten ehtii ja unohti lopulta koko homman. 

Mustikkapiirakkaa ja jääteetä.

Suklaapisarakeksejä.

Nyt on uunissa jo annos kinkkukiusausta ja lasagnea. Pikkuhiljaa se pakastin kerää täytettä! Ruokavinkkejä saa antaa!