Kiireetön viikonloppu

Ollaan Lilin kanssa pitkästä aikaa kaksin kotona viikonloppu. Isäntä on työpaikan "pikkujouluissa" ja päätin, etten jaksa lähteä neidin kanssa kaksin ajamaan Raumalle, Lili kun ei autossa nuku, eikä juuri viihdy. Tämän ikäisen kanssa kotona olo on kyllä parasta. Sanoja alkaa olla plakkarissa jo jonkin verran ja neiti keksii vaikka mitä. Hauskoilta tilanteilta ja tilannekomiikalta ei voi välttyä.

Arki on tällä hetkellä todella kiireistä. Yliopistolla menee päivät lähes poikkeuksetta kahdeksasta neljään, usein jopa kuuteen, joten kotona ei juurikaan ehdi muuta kuin tehdä ruokaa ja muut pakolliset. Jos hetken siinä illalla Lilin kanssa ehtii leikkiä, niin päivän tavoite on saavutettu. Siivooja olisi poikaa.

Mutta tänä viikonloppuna kiire on unohdettu. Perjantaina käytiin Lilin kanssa kaupassa. Lili sai aina painaa hedelmävaa'an nappia, käydä mekaanisen ponin selässä, ihmetellä leluja leluosastolla, auttaa laittamaan tavaroita hihnalle ja lopulta muovikassiin ja meni kyllä kauppareissukin todella mukavasti, sekä äidin, että lapsen mielestä. Käytiin myös katsomassa sorsia ja ulkoilevia koiria puistossa, syötiin jälkkäriksi Ben and Jerry's:iä, pestiin yhdessä pyykkiä, täytettiin kissojen ruokakipot ja tehtiin yhdessä ruokaa. Herne-maissi-paprikan ripottelu vuokaan oli kyllä huippua. Niin hurjan moneen tuosta pikkuneidistä on jo kaveriksi!

Kyllä se sitten keksiikin. Tänään istuskelin pöydän vieressä aamukahvia hörppimässä, kun alkoi kuulumaan ihme kiljuntaa. Hetken kuulosteltuani tulin siihen tulokseen, että Lili ei ehkä kiljukkaan kiipeilypuussa ulottumattomissa oleville kissoille ja lähdin lasta etsimään. Ei ollut olohuoneessa, makuuhuoneessa, eteisessä eikä vierashuoneessa. Kylpyhuoneen ovessa on salpa, eikä Lili ole voinut ujuttautua siitä välistä. Taas kuului kiljahdus ja avasin sen kylpyhuoneen salvan. Siellä neiti oli. Pimeässä kylpyhuoneessa istui vadissa lavuaarin alla, eikä päässyt sieltä vadista omin voimin ylös. Täytynee siihen salvan tilalle vaihtaa uusi, hieman lyhempi salpa, riskinä meinaan on, että Lili käynnistelee pesukonetta.

Kenkähylly on myös parhautta. Sieltä pitää kaikki kengät, ainakin ne Lilin omat, räjäyttää eteiseen ainakin pari kertaa päivässä. Tänään sieltä löytyi myös äidin balleriina, joka tietenkin sopi Lilin jalkaan kuin nakutettu. Tässä kuitenkin hieman kuvaspämmiä meidän päivistä.

Tylsyyden ehkäisemiseksi kissojen kuljetuskoppaan on pakko saada hippo mukaan!

Pottailu on jo hyvässä vauhdissa, kuten kuvasta näkee.

Kun äidin on pakko käydä vessassa.

Pitänee alkaa iskälle puhumaan koiran hankinnasta. Niin suuri suru tuli, kun ne mäyräkoirat lähti.
Tonne ne meni!

Kyllä se äitikin sentään jotain on aikaiseksi saanut. Ensimmäisenä iltana saatuaan Lilin unille, se teki varsinaisen urotyön! Voisin veikata, että (ainakin lähes) jokainen äiti ymmärtää, mitä tämä kuva ilmentää.

Mukavaa, rauhallista ja kiireetöntä viikonloppua!