Joskus pohdin, että ihmisillä evoluutio on pysähtynyt. Evoluutiohan on luonnon valintaa, eli käytännössä heikommat menehtyvät ja vahvemmat jatkavat sukua. Nykyään lääketiede on niin pitkälle kehittynyt, että "heikompia" pystytään pitämään hengissä lääketieteen avulla, jolloin varsinaista eroa heikompien ja vahvempien välillä luonto ei pysty valitsemaan. Jatkuvasti uusien sairauksien parannuskeinojen löydyttyä uusia sairauksia puhkeaa. Historia on täynnä ruttotapauksia ja muita epidemioita, nykyään on tappavat influenssat ja kaikista pahimpana ja pelätyimpänä, syöpä.
Maapallolla on jokaiselle eliölle tietty kantokyky. Kun eliötä on liikaa, luonto tasoittaa homman. Esimerkiksi kun jänöjä on metsät, kaupungit ja puistot täynnä, ketut saavat paljon ruokaa. Jänöjen määrä vähenee, kettujen lisääntyy. Kun kettujen määrä on ylittänyt ympäristön kantokyvyn, tulee kapi, nälkäkuolema tai jokin muu vastaava. Näin homma jälleen tasoittuu.
Koska lääketiede on hankaloittanut luonnon valintaa ihmisten kohdalla, mikä on tietenkin hyvä asia, olen uskotellut itselleni, että ihmisiä suuret määrät tappavat tsunamit ja muut ihmisiä tappavat luonnonkatastrofit, sekä tietyssä määrin ehkä myös terrori-iskut, ovat luontoäidin tapa tasapainottaa maapallon kantokykyä ihmisten osalta. Ajatus on ehkä tyhmä, mutta minun päässäni se on looginen, eikä mieltäni juurikaan askarruta kysymys, miksi. Nyt kuitenkin ihminen itse on kääntämässä tätä asiaa päälaelleen.
Jokin aika sitten uutisoitiin tästä Hunks-tanssijasta, Janista, joka päätti että lääketieteellisistä menetelmistä (sädehoito ja sytostaatit) ei ole hänen syöpäänsä hoitamaan. Hän päätti syödä raakaruokaa, täysin luonnonmukaista, lihatonta ja vetensäkin hän haki lähteestä Helsingin hanaveden sijaan. Koska itse olen lääketiedettä ammattini vuoksi jonkin verran opiskellut, tämähän on mielestäni täysin naurettavaa. Jo pelkästään syövän kehittyminen vaatii useita mutaatioita, joita ihmiselimistö ei itse pysty korjaamaan. Mutaatioitahan elimistö korjaa vähän väliä. Varmasti ruokavalio vaikuttaa syövän kehittymiseen, tietyissä syövissä ja tietyissä määrin, mutta että hoitomenetelmänä?
Hunks-Jani oli kuitenkin lähtenyt jonnekin hoitolasaarelle, jossa häntä opetettiin meditoimaan ja rentoutumaan ja kokkaamaan raakaruokaa sun muuta syöpää parantavaa. Hän oli siellä kuukauden ja on kuulemma nyt palannut. Hän tekee matkastaan dokumenttia ja meinaa alkaa luennoimaan. Oletettavasti olo on siis mainio, olisihan se ikävä tuollaisen kaiken jälkeen siihen syöpään kuolla. Katsotaan vaan minkälainen hitti tästä on hippien keskuudessa tulossa. "Syöpä? Sano ei lääketieteelle! Tule kanssamme meditoimaan! (ja kuole onnellisena ja rentoutuneena)" Kauhulla ajattelen niitä tilanteita, joissa vanhemmat jo käytättävät lapsiaan vaihtoehtohoidoissa ja lapselle puhkeaakin syöpä. Jokin flunssa ja tietynasteiset (esimerkiksi) suolisto- ja hormonisairaudet ovat ihan eri asia, mutta syöpä ei todellakaan ole näiden alussamainittujen "heikkojen" yksilöiden sairaus ja korjattavissa luomukaalia syömällä, kuten media tässä antaa ymmärtää.
En ole tässä myöskään medikalisaation puolella. Lääkebisnes on muuttunut niin suureksi, että yksinkertaisia asioita unohdetaan ja korjataan lääkkeillä. Esimerkkinä tästä vaikka antibiootit, jotka olivat hyvin tehokkaita, mutta ovat liika- ja "varmuuden vuoksi"-käytön vuoksi mahdollistaneet antibioottiresistenttien bakteerien kehittymisen (=sairaalabakteerit). Tämän vuoksi syökää aina antibioottikuuri loppuun! Tai niinkin yksinkertainen asia kuin suru. Ennen kun läheinen kuoli, oltiin suruajalla ja surtiin. Nykyään suru on välittömästi masennukseen rinnastettava, jota voidaan helpottaa. Ei sitä voi helpottaa! Se on käytävä läpi, ikävä kyllä!
Minun puolestani kuka tahansa saa syödä mitä haluaa ja parantaa tautejansa miten haluaa, mutta turha toivon luominen ihmisiin ja heidän ymmärtämättömyyteensä hyväksikäyttäminen ja kuolemaan johtavien "pelastavien vaihtoehtojen" antaminen heidän haavoittuneimmalla hetkellään on minusta väärin. Siitä huolimatta, että ihminen itse ei (todellakaan) asiaa (läheskään) aina edes halua ymmärtää. Tätä asiaa tullaan varmasti mediassa vielä paisuttelemaan ja Hunks-Jani tulee saamaan paljon enemmän huomiota, mitä hän minun puolestani asiansa puolesta ansaitsee. Haluan myös mainita, että mikäli Hunks-Jani on täysin parantunut syövästään ilman lääketieteen apua, sitä on erittäin hankala todistaa, jos kaveri on ollut kuukauden jossain hoitolasaarella, jonne muilla ihmisillä ei ole asiaa. Siinä ajassahan jo toipuisi vaikka mistä operaatiosta...
Ja niistä syöpähoidoista. Aivan varmasti jokainen syöpähoitoja läpikäyvä ajattelisi vaihtoehtojen edessä, että tää ei ole mun juttu! Ne on ihan tajuttoman rankkoja, voimia vieviä ja kivuliaita. Syöpä on mutatoitunutta kudosta, jota ihmisen oma elimistö ei pysty tuhoamaan ja sädehoidolla ja sytostaateilla pyritään tuhoamaan se syöpäkudos, mutta se väkisin tuhoaa myös tervettä kudosta siinä samalla. Ja se tekee todella kipeää ja vie voimat ja uuvuttaa ja saa monet jopa ajattelemaan, että se kuolema olisi helppo ja mieluinen ratkaisu. Ei sitä syömällä paranneta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti