EI!

Liliä nukuttaessa neiti pyörii sängyssä, jalat heiluu hulluna ja käsillä on pidettävä jalkapohjista kiinni. Hetken hän jaksaa siinä hiljaisena jalkoja heilutella, mutta kohta tulee tylsää. "EEEI! EIIIIII! EI! EeeeeIIIIII! EEeeiiiIII! Eeeei! Eiiiii! EIEIEI! Eeeeiiiii! EEEIIIII! EIIII! Eii!"

Arvaattekohan, mitä sanaa tässä on viimeaikoina ehkä hieman toisteltu? Kaikki kiinnostaa, kaikkeen pitää koskea, kaikki laatikot on räjäytettävä, kaikki laatikot saadaan auki, myös kaapit osataan avata, kaikki mihin suinkin yletytään, on vedettävä lattialle, Mufasaa on tukistettava ja joskus napattava hännästä kiinni... Onneksi vielä menee asiat suhteellisen nopeasti perille. Ainakin muutaman (kymmenen) toiston jälkeen.

Matkailua matkailun perään

Käytiin Lilin kanssa pitämässä pakkasia Raumalla! Loppiainen vietettiin erittäin poikkeuksellisesti vain kotona. Ei poistuttu sitten yhtikäs mihinkään, joten kyllä sitten jo torstaina piti jonnekin lähteä. Käytiin pikavisiitti Lilin isoisovanhempien luona. Hauskaa oli!

Vauvan kanssa matkaaminen yksin on huomattavasti helpompaa, jos se vauva nukkuisi!
Toisaalta, oli vallan parasta matkaseuraa näinkin.

Raumalta meillepäin kyydissä matkusti meidän lisäksi myös mun äiti ja kummityttö. Lähtö Raumalta vähän viivästyi yllättävistä syistä ja Lili ehti jo nukahtaa ennen lähtöä. Tämä kostautui siinä matkalla, kun matka Raumalta Helsinkiin kesti 6,5 tuntia. Siihen toki sisältyi suunniteltu pysähdys Myllyssä, mutta myös kaksi muuta pysähdystä, jotka oli niin sanotusti Lilin huoltopysähdyksiä. Hän ei vain halunnut istua autossa, vaan halusi ennemmin katsella ihmisiä huoltsikalla.

Joka tapauksessa perille päästiin ja turvallisestikin vielä!

Pakkaset ei ole meitä juuri haitannut. Muiden valittaessa kylmyyttä olen itse jopa nauttinut näistä paukkupakkasista, pitäähän Suomessa nyt oikeesti talvella pakkasta olla! Ja tämä lumipeite on ihana, vaikka aika ohut onkin! On paljon kivempi ajellakin, kun lumi luo omaa valoisuuttaan tienposkiin. Autokin on toiminut vallan mainiosti ja webasto on näillä keleillä, etenkin tuon pienen vauvan kanssa, todella kiva!

Lili nukkuu päiväunensa myös sisällä, joten ongelmia ulkonukutustenkaan kanssa ei ole ollut. Olen jopa hieman järkyttyneenä lukenut kokemuksia, joissa pahimpien pakkasten aikana äidit on avanneet yhdestä huoneesta ikkunan ja pukenut vauvan nukkumaan sisälle kylmään huoneeseen, kun on niin tottunut ulkona nukkumaan, ettei vauvat suostu sisällä enää nukkumaan. Vaatiihan Lililläkin usein se sisällä nukkuminen hieman enemmän nukuttamista kuin ulkonukutus, mutta se sentään onnistuu ja melko kivuttomastikin vielä. Olen koittanut ylläpitää Lilillä mahdollisimman erilaisia nukutuksia, jotta hänestä ei ihan kauhean valikoivaa tulisi. Tällä tarkoitan siis, että joskus nukutan Lilin autoon, joskus ulos vaunuihin, joskus sisälle vaunuihin, joskus syliin, tissille, jne... Itsekseen Lili ei kyllä nukahda, siis siten, jos hänet vaan jättää sänkyyn nukahtamaan itsekseen, mutta muita keinoja on kyllä käytetty monipuolisesti. En tiedä onko siitä tulevaisuuden varalle juurikaan hyötyä, mutta ainakaan meillä ei yhdenkään huoneen tarvitse olla kylmä Lilin päiväunien varalta.

Tämä nelikuisen vauvan kehitys on kyllä niin käsittämättömän vauhdikasta, että olen ihan äimänä! Parin päivän sisällä Lili on alkanut näyttää ryömimisen merkkejä ja selkeästi hakee sitä tekniikkaa jo. Jalat hakeutuu mahallaan ollessa sivuille ja kädet vetää eteenpäin, tosin juurikaan ei oma-aloitteisesti vielä liikuta. Lelut menee niin hienosti jo suuhun ja tänään huomasin, että hän hienosti jo pyörittelee lelua käsissään. Huimaa! Alkuviikosta on 4kk neuvola ja silloin saadaan taas vähän kasvulukuja. Ei tämä neiti mikään pikkanen ole!

PS. Pikku spoileri ensiviikon suunnitelmista:

Vähän avustettu hymy

Kuten melkein kaikki muutkin, me vietettiin eilen isänpäivää. Tämä oli Isännän ihka ensimmäinen isänpäivä ja vietettiin sitä kotona ihan keskenämme. Mentiin aamulla Lilin kanssa herättämään Isäntä ja annettiin meidän ihan yhdessä askartelema kortti. Ei ole muuten kauhean helppoa askartelu tuollaisen 8 viikkosen kanssa. Vaikeuksien kautta voittoon ja saatiin kuitenkin aikaiseksi tämä:

Isäntä tykkäsi kovin, vaikka ei tuo askartelumielessä mikään taidonnäyte ole. Tuo kädenjäljen saaminen oli kyllä taidonnäyte. Lili ei millään halunnut pitää nyrkkiään auki, joten meillä oli ihan kaikki paikat tuossa musteessa. Kerran kun noita alkaa ottamaan, niin tehtiin niitä sitten muutama, joista parhaat valikoitui Isännän korttiin ja Lilin vauvakirjaan. Tuo kädenjälki on minusta kyllä niin ihana, vaikka vähän suttuinen onkin. Ehkä se tekemisen vaikeus on se mikä siinä nyt valmiina viehättää. Pakko sanoa, että olen vähän pikkasen ylpeä, sekä itsestäni että Lilistä, että saatiin ihan keskenämme ilman ulkopuolista apua tuo aikaan!

Käytiin Isänpäivän kunniaksi yhdessä myös kävellen tuossa lähistöllä Myyrmäen marrasmarkkinoilla. Eipä siellä juuri mitään ollut, mutta saatiin sentään lihavalmisteita kotikulmilta (Raumalta) kun Kivikylän kotipalvaamolla oli siellä myyntikoju. Toinen mitä ilman markkinoilta ei lähdetä on metrilaku. Sää oli sateinen, joten Isäntä kulki tippakepin kanssa ja itse vaelsin sadeviitan alla. Oli muuten todella kätevä vaunujen kanssa se sadeviitta! Sai kädet ja vaunujen aisan kivasti myös sinne alle ja sai molemmin käsin pitää vaunuista kiinni. Saatiin myös vaunujen sadesuoja todelliseen testiin. Hyvin toimi!

Eilen oli myös se päivä kun päätettiin testata parvekenukuttamista. En ole siis ennen Liliä ulkona nukuttanut muuten kuin vaunuillessa, jolloin Lili nukkuu ihan todella hyvin! Sisällä unet on aina pätkittäisiä ja pinnallisia ja huomaa, että Lilikään ei saa kunnolla levättyä. Laitettiin Lili vaunuihin, Isäntä lykkäsi vaunut eteisestä parvekkeelle ja voilá. Siis Lili nukkui siellä useamman tunnin! En tiedä kauanko hän olisi siellä nukkunut, kun siirrettiin Lili suoraan parvekkeelta turvakaukaloon kun lähdettiin käymään veljeni luona. Oli kyllä ihan käsittämättömän helppoa ja sama toistui tänään: laitoin Lilin vaunuihin, lykkäsin parvekkeelle ja nyt jo nukkuu kolmatta tuntia. Oli pakko hakea äsken vaunut sisälle jos vaikka kohta vähän heräilisi. Pitäisi saada vaippa vaihdettua ennen kun lähdetään neuvolaan. Meillä on tänään ensimmäinen neuvolakäynti täällä Vantaalla. 

Terkut meidän ihanalta hymytytöltä, joka ei koskaan kameralle hymyile!

...paitsi isänpäivänä Isännän avustuksella.

Pps. Isäntä ei saanut isänpäivänä kakkua, koska olin unohtanut ostaa kaupasta munia. Isäntä kyllä meinasi, että markkinoilta ostettu muikkuannos korvasi kakun. Jälkiruuaksi sai metrilakua.