Isäntä purkaa tavaransa vastentahtoisesti, mutta nykyään jo valittamatta. Jos se hänestä olisi kiinni, meillä olisi kaikki tavarat aina valmiina makuuhuoneen ovella. Näin yleensä käykin, kun Isäntä käy omilla reissuillansa ja tulee kotiin. Valittamatta tapahtunut tavaroiden purkaminen käy siis ainoastaan silloin, kun ollaan yhdessä oltu reissussa ja myös minä puran niitä matkakasseja.
Kissat ovat tyytyväisen väsyneitä ja olen tullut siihen tulokseen, että ne ovat alkaneet pitä matkustelusta. Ennen niin kovaääninen automatka sujuu nykyään rauhallisesti, eikä takapenkiltä kuulu juuri pihaustakaan. Tällä reissulla ne pääsivät ulkoilemaan oikeen itsetehdyissä valjaissa. Kuvia ei harmittavasti ole, mutta seuraavaksi taidetaan mennä valjasostoksille, sillä niin hyvin kissat suostuivat ulkoilemaan avainnauha-valjaissa! Tosin, kotiinpaluun yhteydessä löysin kissojen tarvikerepusta yhdet valjaat, jotka ovat tosin pupun, mutta olisivat toimineet mainiosti myös kissoilla.
Hiljainen takapenkki |
Nyt, vatsa täynnä lammasta ja mämmiä, kuunnellen pesukoneen ja tiskikoneen hiljaista loiskumista, otan vielä annoksen mämmiä, virkkukoukun käteen (seuraava projekti) ja televisiosta House M.D.
Ps. Mindy on lakannut kuolaamasta! Jee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti