Juhlakalut on valmiita!

Juhuu, näköisnuket on vihdoin valmiit! Kyllä se vähän vaatii sitä lahjojen luovutushetken lähestymistä, että saa ne loppuviimeistelyt valmiiksi. Uskallan nyt jo kuitenkin päivää ennen juhlia julkistaa kuvan, sillä itse juhlakalut (ne aidot, ei nuket) tuskin tätä lukevat.

Hoitsu ja raksamies

Hoitsu, pupu ja raksamies. Pupu on ensimmäinen minun tekemäni amigurumi
ja on päätynyt äidin hyllylle. On myös ensimmäinen kerta, kun pupu pääsee
kuvaan.

Ideana oli siis tehdä näköisnuket, kun parempi puolisko on sairaanhoitaja ja aktiivinen Tehyn jäsen ja mies on rakennusalalla. Tein niille nenät, mutta otin ne pois, sillä vaikka kuvassa niiden naamat näyttää ammottavan tyhjyyttään nenän kohdalla, todellisuudessa tekemäni "nenät" näyttivät mustelmapaiseilta keskellä naamaa, joten tällaisia niistä sitten tuli. Huomenna vielä paketointi hyvissä ajoin ennen itse juhlia!

Kiitos raksamiehen rekvisiitasta ihanalle serkulle ja tämän miehelle ja lippiksen firma -ideasta ihanan serkun ihanalle pojalle!

"Muutimme" eilen kissojen kanssa siskon luo, sillä siskon koira tulee hyvin toimeen kissojen kanssa (MIKÄ KOIRA!!) Sisko asuu käytännössä äidin "pihalla", joten myös äidin luona on tullut vierailtua ahkerasti. Myös juhla-asu on pääosin päätetty!!!! Isännän asustus on vielä hieman vaiheessa. Tämä päivä on mennyt nukeitten (erittäin hankala sana taivuttaa!) viimeistelyssä ja nyt ilta huipentui pääsiäissaunaan siskon ja tämän puolison kanssa äidin luona. Sohvalla saunojia odotti seuraava ilmestys:

Haukku on ihan vauva vasta, ei vielä vuottakaan!

Kärsivästä ilmeestään huolimatta töttörö ei kauheasti kaveria ole haitannut. Välillä tuntuu, että kaveri on kääntänyt töttörön hyödyksi ja käyttääkin sitä aktiivisesti kulkuväylän muodostukseen, sillä herkemmin väistää täysillä kohti juoksevaa koiraa jolla on töttörö, kun vain vauhdilla kohti juoksevaa koiraa ilman töttöröä. Nimim. Töttörön reunan muotoinen mustelma reidessä. Kaikkein hämmästyttävintä tässä on se, että edellä mainittu ihana serkku pelkää meidän kissoja (Mufasa kamalimmillaan köllähtää kyljelleen), muttei tätä täysillä kohti juoksevaa töttöröpäistä hurjimusta. 

Oikeasti tämä töttöröpäinen kaveri on aivan mahtava tyyppi, kun alkuinnostukseltaan hieman rauhoittuu. Kuten kuvasta näkyy, ei karhutkaan riehu jatkuvasti, välillä ne syö puolukoita!

Lopuksi vähän Mindyn pääsiäisfiilistelyä.

Hyvää pääsiäistä kaikille! Etenkin teille siellä Kolin suunnalla! Treffataan seuraavina pyhinä (tai mahdollisesti aiemmin)!