Tarjoushaukka

Musta on tullu kauhee tarjoushaukka. Ja jemmari. Alkuun kun mulla oli sellanen pieni 50cm pitkä vauva, tuntui ihan hullulta kun jotkut toi lahjaksi jotain 74 kokosia vaatteita. Nyt tuntuu hullulta, että se tuntui hullulta. Esikoisen kanssa ei vaan voi tietää kuinka nopeasti ne kasvaa.

Nyt kun meillä on käytössä 68-86 kokoisia vaatteita, ei tunnu yhtään hullulta ostaa varastoon fiksun näköinen tekninen ulkoilupuku koossa 100cm. Okei, tuntui se vähän hullulta, mutta se maksoi 4,90€! Ihan sama vaikka ei ikinä tulisi käyttöön, tai jos olisi päällä sen kerran. Se oli ihan hullun halpa!

Kyseinen ulkoilupuku, kuva lainattu netistä.

Monista pienikokoisista housuista meidän ilmeisesti pitkäsääriselle neidille menee jo koko 86, joten ihan hirveästi ei pienempiä viitsi enää ostaa. Siksi olen alkanut jemmaamaan housuja jo koossa 86 ja 92. Vaikka näitä vaatteita jemmailisi, siinä on se hyvä puoli, että jossain kohtaa ne sopivat melko varmasti! Alennusmyynneistä on siis hyvä ostaa jäljelle jääneitä yksilöitä ja ainakin on jotain suurempaa kokoa jo varastossa, ettei kohta tarvitse tavarat housuissa juosta vaatekaupoille, kun kaapissa ei ole mitään neidille päälle pantavaa. Monissa alennusmyynneissä kun oikeaa kokoa ei ole jäljellä, olen huoletta ostanut jäljellä olevaa kokoa, vaikka se olisikin suurempi. Kuten se tekninen ulkoilupuku. 

Lindex, Esprit, MiniATure, PompDeLux, Name It...

Alennusmyyntejä on nyt monessa paikkaa: Jollyroomilla on ihan hulluja alennuksia, PompDeLuxilla on melkeimpä kaikki -50%, Name it:ssä on ale... Ihania T-paitoja olen ostanut jo varastoon ja niille alkaa varmasti olla käyttöä kun Lili alkaa enemmän kävellä. Tässä konttausvaiheessa T-paidat on vielä hieman epäkäytänöllisiä ja käytössä onkin päivittäin bodyt. Nyt kun kesä vielä vähän lämpeää, saadaan käyttöön meidän ihania mekkoja.

PompDeLuxin ihana pellavainen Cadmus Lt -mekko. Nämä on livenä niin paljon
kauniimpia kuin kuvissa!

Löytyi sieltä alennusmyynneistä jotain tähän lähitulevaisuuteenkin. Löytyi meinaan aikas sympaattinen lämmin takki Lilille. Vielä se oli vähän suuri (koko 80), mutta varmasti syksyllä kelien viiletessä juuri passeli lyhyisiin siirtymisiin. Ensin ajattelin, että ompas se jotenkin ällö, mutta koska silläkin oli hintaa huimat 4,90e, siirtyi se vikkelästi ostoskoriin. Nyt kun sain sen testattavaksi, olikin se oikeasti aikas symppis. Ja niin paksu ja ihanan tuuhea, että Lili ihmetteli alkuun mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Kun nostin hänet seisomaan, hän pyllähti kyljelleen ja alkoi pyöriä lattialla. Aikamoinen sumopuku se vielä on! :D Hihoissa on onneksi sisäpuolella resorit, joten kädet saa ulos vaikka hihat vielä vähän pitkät onkin. Sisäpinnassa oli ihanan pörröinen vuori ja kiristysnauha, jolla tästä saa vähän mekkomaisen.

Ei se livenä ollutkaan niin ällö!

Jos Lili on saanut, niin kyllä vanhemmatkin vähän jotain on jemmannut. Meidän lähellä Timanttisilla on kaikki -50%, joten ostin itselleni kauan haaveilemani Kalevalan lapsi-helan. Isännälle käytiin ostamassa vihdoin 30-vuotislahja (täytti jo huhtikuussa). Puhetta on ollut korusta tai kellosta ja hän valitsi (ensikommentistaan ["tollasta en ikinä laita käteeni"] huolimatta) Daniel Wellingtonin kellon ja ihanat Lohdunkantaja -kalvosinnapit, joissa on siis uuden lastensairaalan koordinaatit.

Sitä se teettää, kun on liikaa aikaa. Kaikkea ehtii tutkia ja kaikennäköistä ehtii googlailla kun Lili on päiväunilla.

In da bus

Tiedättekö, äitiysloman kirous on se, että kotona ollessa ei tule tehtyä sitten yhtikäs mitään! Aina kun olen kotona, istun vaan sohvalla, datailen ja pahimmassa tapauksessa tutkiskelen ties mitä kaikkea ja teen netissä heräteostoksia. Mitä tällä viikolla? Postissa tuli jo aiemmin tilaamani belly bind –liina ja tänään tilaukseen lähti ebaysta kantinkääntäjä ompeluharrastukseen. Ja en ole saanut edes ommeltua nyt kotona ollessani.

Päätin loppuviikosta tehdä jotain repäisevää ja tänään onkin ensimmäinen päivä kun olen saanut aikaiseksi oikeasti edes jotain. Kävin vakuutusneuvojan juttusilla ja sain sairaskuluvakuutustarjoukset itselleni ja Isännälle, sekä autovakuutustarjouksen. Sain varattua seurakunnan tilan ristiäisiä varten, imuroin jopa yläkerran ja nyt istun bussissa matkalla kohti Helsinkiä.  Kyllä. Päätin tässä viimeisimmilläni lähteä vielä road tripille, kun vielä voi.

Neuvolassa meinattiin, että kauas matkustelua ei kauheasti suositella, mutta koska kaveri ei anna mitään merkkejä ulospyrkimisestä ja Isäntä on huomenna lähdössä Joensuuhun työreissulle, ajattelin lähteä seuraksi. Oma loppuviikon suunnitelma onkin seuraava: Tänään bussilla Helsinkiin, huomenna Isännän seuraksi Helsingistä Joensuuhun ja sieltä Turkuun ja perjantai aamulla Isännän lähtiessä töihin matkaan bussilla Raumalle kahvittelemaan siskon ja mummun kanssa, käymään hierojalla ja palaan siskon ja tämän puolison kyydillä iltapäivällä takaisin Turkuun. Sounds like a plan!

En muista millon olisin viimeksi matkustanut bussilla. Tämä on oikeasti aika tosi kivaa. Ei tarvitse itse ajaa, voi katsella maisemia ja jumittaa ja kirjoittaa vaikka blogia. Eikä nämä penkitkään oikeasti ole mitään kauhean epämukavia ja minä olen sentään aika viimeisilläni raskaana. Lisäksi voin vinkkinä kertoa, että matkahuollon sivuilta löytyy nykyään myös nettitarjouslippuja, joilla saa ostettua bussimatkoja edullisesti! Tästäkin Turku-Helsinki –reissusta joutui pulittamaan huimat 7 euroa! Myös eri liikennöitsijöiden, kuten Pohjolan liikenteen sivuilta löytyy usein tarjouslippuja.

Kaiken lisäksi nämä bussimatkat tuntuu olevan varsinaisia elämyksiä, kun matkaseurana on ties mitä kummajaisia. Yksi kanssamatkustaja kiinnitti reppunsa penkkiin turvavyöllä, mutta ei tietenkään omaa turvallisuuttaan edistänyt omalla penkillään. Herää kysymys, mitä siellä repussa mahtaa olla?