Näytetään tekstit, joissa on tunniste lihapiirakka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lihapiirakka. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Ystävänpäivä

Meidän viikonloppuun on mahtunut paljon kaikenlaista. Vietettiin yö Turussa, saatettiin Isännän eno haudan rauhaan, käytiin viettämässä railakkaita 4v -synttäreitä ja vietettiin aikaa läheisten kanssa.

Pienokainen hautajaisreissun jälkeen kotimatkalta. 
Tänään on kuitenkin ystävänpäivä ja meillä on ystävänpäivän kunniaksi tapahtunut vaikka mitä! Ensinnäkin, eilen siskoni puolisoineen oli meillä istumassa iltaa. Ensimmäistä kertaa Isäntä nukutti Lilin onnistuneesti yöunille ja Lili nukkui nätisti sängyssä meidän jatkaessa illan viettoa. Hän heräsi vain kerran syömään ja jatkoi unia heti ruokailunsa päätteeksi. Melkeimpä aina ennen illanvietto on päättynyt siihen, kun minä olen jumiutunut Lilin kanssa makuuhuoneeseen, tai toinen meistä on ollut tuudittamassa Liliä uneen. Oli ihan tajuttoman ihanaa pelata Heputusta porukalla yömyöhään.

Toiseksi, leivottiin porukalla ystävänpäivän kunniaksi eilen lihapiirakoita ja tänään pullaa. Ostin REKOsta luomujauhoja, jotka tosiaan käyttäytyvät vähän kaupan jauhoista poikkeavalla tavalla leivonnassa. Voin tästä kirjoittaa jossain kohtaa enemmän, mutta onnistuneesti leivottiin tänään pullia ja munkkeja. Tuli muuten ihan taivaallisen pehmeitä pullia! Kyllä ne eiliset lihapiirakatkin onnistui, sitko vaan oli taikinasta aika vähissä.

Mielenkiintoinen tapa Isännällä leipoa munkkeja. Ensin kaulitaan pullataikina,
painetaan muovimukilla siitä ympyrä ja lopuksi tuon vihreän pullon
suulla painetaan ympyrän keskeltä pienempi ympyrä pois, jolloin
muodostuu munkkirinkilä. Insinööri asialla.
Lopuksi, ystävänpäivän kunniaksi Lili sai tänään aamulla ensimmäistä kertaa puuroa. 

Pieni älskling heilui niin paljon, että kuvan saamunen oli hivenen
hankalaa. Huomaa, että ystävänpäivän kunniaksi kuvassa kuitenkin näkyy
 koko perhe.

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Pullantuoksuinen sunnuntai

Viimeksi Raumanreissulta toin meille isäni luota rasvakeittimen, joka oli siellä jäänyt vailla käyttöä. Ajatuksenani oli tehdä lihapiirakoita! Tehtiin vuosia sitten yhden kaverin kanssa itse lihapiirakoita ja voi että kun niistä tuli hyviä. Monen monta kertaa olen miettinyt, että voisi taas tehdä ja nyt ihan tätä kyseistä tarkoitusta varten raahasin sen rasvakeittimenkin kotikeittiöön.

Nyt vihdoin eilen sain aikaiseksi. Jotenkin olin mieltänyt, että siinä kestää ikuisuus kun niitä tekee. Tämä ajatus taisi juontaa juurensa siitä, että sillon sen kerran aiemmin alettiin tekemään niitä lihapiirakoita yhden aikaan yöllä ja kun vihdoin saatiin ne valmiiksi, alkoi jo hieman väsyttää. Baarityö silloin vähän sekoitti rytmiä. Joka tapauksessa kaiken kaikkiaan siinä ei mennyt kun muutama tunti ja siinä välissä kävin kahdessa eri kaupassa metsästämässä lisää paistoöljyä. Isäntä ei oikein tiennyt mitä odottaa, mutta lopputulosta hän piti hyvinkin maukkaana.


Tuli kyllä hyviä! Ei näitä kaupan lihapiirakoihin voi edes verrata! Jotenkin yllätyin, kun luulin että piirakat oikeen imevät itseensä sitä rasvaa kun ne siellä keittimessä lilluu, mutta vaikka nämä piirakat siellä paistuivat aika pitkän aikaa, molemmin puolin ja ovat vielä aika isojakin, öljyn määrä ei silmämääräisesti vähentynyt oikeastaan lainkaan. Eikä niistä juurikaan öljyä edes imeytynyt noihin alla oleviin talouspapereihin.

Tänään kun tajusin, että on laskiaissunnuntai, päätin yhtäkkiä tehdä laskiaispullia. Siinä kun pyörittelin niitä pullia ja Isäntä söi pullataikinaa, Isäntä pohti, että onko munkkitaikina samanlaista kun pullataikina. No onhan se nyt melkeimpä samaa tavaraa, joten päätettiin siinä samalla tehdä muutama munkki. Tehtiin pieniä palloja ja noita hienoja rinkuloita, jotka tietenkin kaikki aukesivat siellä keittimessä. Olisi varmaan pitänyt tehdä palloja ja painaa niihin reikä keskelle. Pitäisi munkkien osalta mennä mummun oppiin, vaikka näistäkin tuli maun puolesta ihan hyviä, mummun munkkeja ei kyllä voita mikään!

Pullataikinan ohje on kinuskikissalta.
Kävi sopivasti kun lähdettiin liikenteeseen ja ajattelin, että kun autolla kerran joka tapauksessa lähdetään, niin viedään tuoreita pullia myös veljelleni perheineen. Hän oli jokseenkin yllättynyt avatessan oven ja löytäessään sieltä minut pullien kanssa. Siinä satuin sitten kysymään, että ei heillä sattuisi ylimäärin mansikkahilloa olemaan, meiltä kun on kaikki hillot loppu. Mansikkaa ei ollut, mutta juuri ostettu suhteellisen ison kokoinen vattuhillopurkki löytyi. Sosialisoin sieltä sitten vadelmahilloa oman pullan väliin. Kaiken kaikkiaan kovin onnistunut reissu etten sanoisi!

Makoisaa laskiaista!