Pullantuoksuinen sunnuntai

Viimeksi Raumanreissulta toin meille isäni luota rasvakeittimen, joka oli siellä jäänyt vailla käyttöä. Ajatuksenani oli tehdä lihapiirakoita! Tehtiin vuosia sitten yhden kaverin kanssa itse lihapiirakoita ja voi että kun niistä tuli hyviä. Monen monta kertaa olen miettinyt, että voisi taas tehdä ja nyt ihan tätä kyseistä tarkoitusta varten raahasin sen rasvakeittimenkin kotikeittiöön.

Nyt vihdoin eilen sain aikaiseksi. Jotenkin olin mieltänyt, että siinä kestää ikuisuus kun niitä tekee. Tämä ajatus taisi juontaa juurensa siitä, että sillon sen kerran aiemmin alettiin tekemään niitä lihapiirakoita yhden aikaan yöllä ja kun vihdoin saatiin ne valmiiksi, alkoi jo hieman väsyttää. Baarityö silloin vähän sekoitti rytmiä. Joka tapauksessa kaiken kaikkiaan siinä ei mennyt kun muutama tunti ja siinä välissä kävin kahdessa eri kaupassa metsästämässä lisää paistoöljyä. Isäntä ei oikein tiennyt mitä odottaa, mutta lopputulosta hän piti hyvinkin maukkaana.

Tuli kyllä hyviä! Ei näitä kaupan lihapiirakoihin voi edes verrata! Jotenkin yllätyin, kun luulin että piirakat oikeen imevät itseensä sitä rasvaa kun ne siellä keittimessä lilluu, mutta vaikka nämä piirakat siellä paistuivat aika pitkän aikaa, molemmin puolin ja ovat vielä aika isojakin, öljyn määrä ei silmämääräisesti vähentynyt oikeastaan lainkaan. Eikä niistä juurikaan öljyä edes imeytynyt noihin alla oleviin talouspapereihin.

Tänään kun tajusin, että on laskiaissunnuntai, päätin yhtäkkiä tehdä laskiaispullia. Siinä kun pyörittelin niitä pullia ja Isäntä söi pullataikinaa, Isäntä pohti, että onko munkkitaikina samanlaista kun pullataikina. No onhan se nyt melkeimpä samaa tavaraa, joten päätettiin siinä samalla tehdä muutama munkki. Tehtiin pieniä palloja ja noita hienoja rinkuloita, jotka tietenkin kaikki aukesivat siellä keittimessä. Olisi varmaan pitänyt tehdä palloja ja painaa niihin reikä keskelle. Pitäisi munkkien osalta mennä mummun oppiin, vaikka näistäkin tuli maun puolesta ihan hyviä, mummun munkkeja ei kyllä voita mikään!

Pullataikinan ohje on kinuskikissalta.

Kävi sopivasti kun lähdettiin liikenteeseen ja ajattelin, että kun autolla kerran joka tapauksessa lähdetään, niin viedään tuoreita pullia myös veljelleni perheineen. Hän oli jokseenkin yllättynyt avatessan oven ja löytäessään sieltä minut pullien kanssa. Siinä satuin sitten kysymään, että ei heillä sattuisi ylimäärin mansikkahilloa olemaan, meiltä kun on kaikki hillot loppu. Mansikkaa ei ollut, mutta juuri ostettu suhteellisen ison kokoinen vattuhillopurkki löytyi. Sosialisoin sieltä sitten vadelmahilloa oman pullan väliin. Kaiken kaikkiaan kovin onnistunut reissu etten sanoisi!

Makoisaa laskiaista! 

Pinnasängyn reunapehmuste

Sain se eilen vihdoin valmiiksi!! Saumurinkorjaajasetä laittoi eilen viestin, jossa luki: "saumuri kunnossa". Ei pisteitä, ei muita merkkejä, eikä keneltä viesti on. Vain "saumuri kunnossa". Asia tuli kuitenkin harvinaisen selväksi ja kävinkin noutamassa sen saumurin heti töistä päästyäni!

Olin niin tohkeissani, että heti kotiin päästyäni aloin hommiin. Isäntä tuli kotiin 1,5 h myöhemmin ja ihmetteli, että miksi saumuri ei surise. Hän sai osakseen tyytyväisen virneen ja kehotuksen käydä katsomassa yläkerrassa. "Se on valmis".

Meidän lapsi totutetaan heti astetta kovempaan makuualustaan. Välttää sitten selkävaivat myöhemmin.

Päädyn kiinnitys.

Tarrakiinnitteiset kiinnitykset pinnoihin.

Naru, joka jää patjan alle ja pitää reunapehmusteen paikallaan.

 Otin mallia siitä Stokken omasta reunapehmusteesta, mutta noiden tarrakiinnitysten saaminen kohdilleen oli jokseenkin haastavaa. Kankaan sisällä on oikean kokoiseksi lyhennetty Ikean reunapehmuste. Koin nauhakiinnityksen jotenkin tylsäksi, joten tein nuo tarrakiinnitykset, vaikkakin jälkeenpäin ajateltuna se nauhakiinnityskin olisi ollut ihan kelvollinen.

Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Ainakin se sopii nyt yhteen verhojen kanssa. Koitan vielä saada aikaiseksi tehdä unipesän samasta kankaasta.