Elämää helpottava Neato

Kun aiemmin kerroin käytännöllisestä ja kätevästä kuumemittarista, meinasin nyt kertoa meidän arjen pelastuksesta. Johnnysta.

Robotti-imuri. Kuinka kivalta se ajatus kuulostaa, että joku imuroisi kotona sun puolesta? Minua houkutteli ihan hirveästi ajatus siitä, mutta en ollut kuullut robotti-imureista muuta, kuin negatiivista. Ei niitä kauheasti lähipiirissä kyllä olekaan, mutta ne muutamat käytännön kokemukset, mitä olin kuullut, eivät olleet kovinkaan positiivisia. Houkutteli se ajatus kuitenkin sen verran, että kerran kerroin unelmani ohimennen yhdelle hyvälle koulukaverille. "Meillä on sellanen! Se on ihan tajuttoman hyvä, etenkin eläintaloudessa! Ostakaa Neato! Meillä on jo toinen ja ilman ei voi enää elää!"

Yllättäen kiinnostuin heti. Tutustuin Neaton robotti-imureihin, luin erilaisia vertailuja, myös kuluttaja-lehden vertailuja, katsoin youtube-videoita ja luin käyttökokemuksia. Neatoista oli tullut paljon positiivista, ja niiden toimintaperiaate kiinnosti. Kun monet muut robotti-imurit toimivat siten, että ne menevät eteenpäin ja törmätessään esteeseen vaihtavat suuntaa, Neato menee ensin huoneen seinustat ja sitten määrätietoisesti (joskaan ei aina todellakaan loogisesti) imuroi loput. Se skannaa jotenkin esteitä, joten harvoin se törmäilee kunnolla mihinkään huonekaluihin tai esteisiin. Tosin huonekaluja, kuten tuoleja, ei saisi imuroinnin aikana siirtää.

Syksyllä tehtiin hankinta, joka mietitytti paljon. Hintaa on enemmän, kuin tavallisella imurilla (eläintalouden suodattimella varustettu imuri n. 300-400e, Neato Connected n. 650e), mutta aikaa pitäisi säästyä julmetusti. Vuosien haaveilun ja kesän kestäneen todellisen harkinta-ajan päätteeksi satsattiin. Ja niin hänestä tuli Johnny!

Siinä se on. Tänäpäivänä. On uutuudenkiilto jo karissut ja muutamat kolhut tulleet, mutta loistava peli edelleenkin!

Se oli yksi elämäni parhaista päätöksistä. Johnny imuroi huomattavasti paremmin, kuin tavallinen imuri. Siis vaikka olisin juuri imuroinut koko talon parhaani mukaan suodattavalla eläintalouteen tarkoitetulla imurilla ja turbosuulakkeen kera, Johnnyn pölysäiliöön jää hurjasti pölyä ja karvoja. Johnnyn tulon jälkeen kissaperheen taloudessamme voi helposti käyttää mustiakin vaatteita, sillä karvoja niissä ei enää juurikaan ole. Johnny hoitaa homman poissaollessamme päivittäin ja sisäilma on huomattavasti aiempaa parempi. Lattioille ei tule jätettyä enää tavaroita, sillä kaikki haluavat, että Johnny saa työnsä tehtyä ongelmitta.

Johnnyn saa laitettua päälle sovelluksen kautta kännykällä milloin vaan. Sen saa myös ajastettua tekemään työnsä samaan aikaan päivittäin. Se ilmoittaa sovellukseen, mikäli on jumissa tai ongelmissa ja kertoo kun pölysäiliö pitää tyhjentää. Ellei se saa yhdellä latauksella imuroitua koko asuntoa (meillä saa aina, 86 neiliötä), se menee välillä latautumaan ja jatkaa hommiaan. Se pääsee yllättävän hyvin kynnysten yli ja matot se hoitaa ongelmitta. räsymatoista ollaan käännetty ne päässä olevat hapsut maton alle ja imurilla ei ole ongelmia.

Ollaan otettu imuri mukaan usein kun mennään jonnekin kylään, ja se on ollut erittäin haluttu vieras monessa paikkaa. Se on myös saanut monet itse harkitsemaan robotti-imurin hankintaa, jotkut on jo ennakkoluuloista huolimatta sellaisen hommanneet. Myös isovanhemmillani on Neato, jonka isoisäni hankki ilman konsultointia isoäitini avuksi. Isoäidin ennakkoluuloista (ette voi edes kuvitella) huolimatta isoisä on saanut kehotuksia "laittaa se siivooja hommiin" kun isoäiti menee naapuriin tekemään käsitöitä. Helppo käyttää ja hyvin toimii siis myös vanhemmalla väestöllä, sillä imuri pääsee helposti sängyn ja sohvien alle, kunhan ne ovat yli 10cm korkuisia.

Kaiken kaikkiaan kyllä on ollut aivan mahtava hankinta. Ja kun se hoitaa joka päivä lattiat niiltä osin, minne se pääsee, myöskään jemmapaikkoihin ei kerry niin paljoa pölyä. Se myös hoitaa onnistuneesti sängynalusen ja sohvaankin liittyen on vielä tulossa päivitys. Sohva kun on ollut noin 2cm korkeudella lattiasta, joten sinne ei ole Johnnylla ollut asiaa. Siitä lisää...

Nokialainen kuumemittari

Taas palaan kuin haamu uudisasuntoon ja se vaikuttaakin olevan tämän kliseisen elämäntilanteen kirous. Joka tapauksessa eroon minusta ei pääse ja taas kun juttua tumtuu tulvivan yli äyräiden, on pakko päästä jonnekin purkamaan.

Haluaisin esitellä teille Nokian kuumemittarin. Mikäli kulmasi kohosivat ja suunpieli vetäytyi sivummalle jommalle kummalle puolelle, on reaktiosi vastaava kuin omani tästä kuullessani.

Pohjustan asiaa hieman. Itse harrastan omena-laitteita. Kannan koulussa MacBookia ja taskussani painaa iPhone. Siihen on syynsä, pääasiassa käyttööni sopiva toimivuus ja se, että pahaa sanaa ei ole niistä sanottavana. Kun parin jatkuvaa huoltoa vaatineen PC:n ja älypuhelimien myötä löysin kutsumukseni, paluuta ei eräästä yrityksestä huolimatta ole. Veljeni taas on ehdoton, mitä tietokoneen suhteen tulee Windowsiin ja puhelimen suhteen Androidiin. Tai no ei ehkä ehdoton, mutta ei missään nimessä omenalogoa. Tästä on syntynyt pari päättymätöntä keskustelua, saatatte kuvitella.

Nokia taas ei ole missään nimessä ollut suosiolistallani sitten älypuhelinkauden alkamisen. Kun näin veljelläni Nokian kuumemittarin, katsoin vähintäänkin kieroon. Ehkä jopa niin kovasti, että ne jäi vähän kieroon pysyvästi. Puolustautumispuheen (”hei kuuntele”) ja parin testauskerran jälkeen aloin pohtia kyseistä välinettä myös meille. Isännän mukaan ei ole mikään ongelma mitata 2-vuotiaalta lämpöä tavallisella kuumemittarilla kainalosta, mutta hän ei sitä ole tosin koskaan joutunut tekemäänkään. ”Hyvin se on vaikuttanut sujuvan”, Isäntä sanoi, vaikka ei ole koskaan toimenpidettä varmaan nähnytkään. Ilmassa on siis kotona ollut hankinnan osalta erimielisyyttä.

Eilen aamulla Lili heräsi ensimmäisen kerran kuudelta. Tätä ei ikinä tapahdu, vaan häntä saa lähes aina arkiaamuisin herätellä. En tiedä johtuiko tämä lomalta paluusta ja siitä, että neiti ei koko joulukuun aikana ollut päiväkodissa ja aamuherätykset on taas uusi juttu, vai siitä, että joku häntä vaivasi. Hän nukahti kuitenkin uudelleen ja herätettyäni hänet herätyksellon soidessa hän oli itkuinen, kärttyinen ja sanoi että "sattuu". Yritin mitata kainalosta lämpöä itkevältä, raivoavalta ja rimpuloivalta kaksivuotiaalta Isännän ihmetellessä toimenpidettä vierestä. Oli pakko mitata kolme kertaa, joista viimeinen oli onneksi hieman rauhallisempi. Ei kuumetta. Neiti oli jo huomattavasti reippaampi ja oli jo mielellään menossa päiväkotiin, joten ajattelin, että kiukku johtui vaan aamun ensimmäisestä aikaisesta herätyksestä. Ei siinä muuta ihmettelemään, kun vaatteet päälle ja menoksi.

Asia kuitenkin jäi hieman vaivaamaan ja laitoin Isännälle viestiä, että josko kävisin hakemassa sen Nokian kuumemittarin, kun on Verkkokauppa.comissa tarjouksessakin. Isäntä totesi, että käy hakemassa, jos sillä mielenrauha saavutetaan, hän kun lähti Itä-Suomeen työmatkalle. Kävin sen sitten ostamassa.

Illalla Lili oli väsynyt ja sylinkaipuinen. Tämä ei periaatteessa ole kovinkaan poikkeavaa käytöstä aina hellyydenkipeältä Lililtä alkuviikon päiväkotipäivien jäljiltä, mutta kun uusi kuumemittari oli, oli sitä pakko testata.

Näin se väitti. Mittasin Lililtä pari kertaa uudestaan, ja sama tulos. Desimaalin ehkä heitti, mutta kuitenkin. Mittasin itseltäni, ja sain kolmella kertaa vähän päälle 37°C. Mittari siis antaa kehon todellisen lämpötilan, eli kainalolämpö + n. 0,5°C. Sama kun takapuolesta mitattaessa. Siinä Lilin keskittyessä televisioon, mittasin kainalosta digimittarilla. Sain viidellä mittauksella kahdella eri digimittarilla tuloksia 37,3-38,7°C, pääasiassa 38 paikkeilla. Vajaa pari tuntia tuosta ensimmäisestä mittauksesta alkoi Lilillä oireet. Hän valitti kipua silmissä ja tuli kovin itkuiseksi ja tuskaisen oloiseksi. 

Nokia Thermo -sovellukseen saa myös merkittyä lääkkeiden otot ja sinne tallentuu automaattisesti kaikki mittaukset. Mittauksen jälkeen tuloksen saa suoraan liitettyä tietyn henkilön tuloksiin tuosta näytöltä, missä tuloskin näkyy. Annoin Lilille särkylääkettä ja unille. Yöllä mittasin lämmön aina kun havahduin hereille ja se oli kyllä tällä mittarilla ihan tajuttoman helppoa. 

Oma lämpöni aamulla.

Mittari toimii siis niin, että laitetaan tuo tasainen pää keskelle otsaa, painetaan napista (jolloin laite värähtää), siirretään anturia suoraan otsan myötäisesti jompaan kumpaan suuntaan ohimolle (eri puolilta voi tulla parin desimaalin ero), jolloin laite värähtää kaksi kertaa ja mittaustulos ilmestyy näytölle. Mittaus kestää siis ehkä kaksi sekuntia ja se onnistuu todella helposti myös nukkuvalta lapselta. 

Täytyy kyllä vilpittömästi suositella, etenkin lapsiperheille. Korva- ja otsakuumemittareista minulla ei ole ennen tätä kokemusta, mutta tämä ainakin on tosi kätevä, nopea ja tulokset siirtyy suoraan sovellukseen niin halutessaan. Tänään neidin lämpötila on ollut jo normaali, joten ellei ilta tuo taas yllätyksiä tullessaan, voiton puolella ollaan!