Kyllä ihmettelen jos meidän Mufasa onnistuu tämän avulla laihtumaan.
perjantai 27. helmikuuta 2015
SlimCat
Tilattiin zooplussasta taas ruokaa meidän pienille lapsosille ja koska meille oli kertynyt zoopluspisteitä niin tilattiin sieltä plussakaupasta SlimCat-herkkupallo. Pallo on lähinnä ajateltu Mufasalle, sillä Mindy ei mistään herkuista välitä! Ajatuksena että kissa leikkii pallon kanssa ja pallosta tippuu aina välillä namupala. Leikin on tarkoitus aktivoida kissaa leikkimään ja täten kissan on tarkoitus laihtua.
Kyllä ihmettelen jos meidän Mufasa onnistuu tämän avulla laihtumaan.
Kyllä ihmettelen jos meidän Mufasa onnistuu tämän avulla laihtumaan.
torstai 26. helmikuuta 2015
Olet mitä syöt
Käsiini osui viimevuoden viimeinen Tiede-lehti (12/2014). Siellä oli artikkeli terveysintoilun riskeistä otsikolla "Terveysintoilussa piilee terveysriski". Ajattelin jakaa artikkelin pääpointit, ihan vaikka vaan mielenkiinnosta.
1. Sokerin välttäminen.
Tutkimusten mukaan keinotekoiset makeutusaineet saattavat johtaa metaboliseen oireyhtymään ja heikentyneeseen sokerinsietoon. Tämän lisäksi keinotekoiset makeutusaineet muuttavat suoliston mikrobistoa ja mikrobien toimintaa saattaen olla syy diabeteksen ja ylipainoisuuden lisääntymiseen.
Tuskin se Hermesetas silloin tällöin tappaa, mutta kyllä sitä sokerin täydellistä poisjättöä kuitenkin harkitsisin kahdesti. Itseasiassa harkitsisin kahdesti kaiken niin sanotusti luonnollisen korvaamista laboratoriotuotteilla.
2. Rasvan välttäminen
Toki kovien rasvojen korvaaminen pehmeillä on edelleenkin kannattavaa ja suositeltua, mutta rasvojen korvaaminen sokereilla ja hiilihydraateilla ei niinkään. Artikkelin mukaan rasvaton ja sokeriton jugurttihan ei maistu miltään. Ja tottahan se on. Useimmiten rasvan välttäminen johtaa pidemmälle jalostetun tärkkelyksen ja lisätyn sokerin syleilyyn. Ravintosuositukset ovat osittain jo kääntyneetkin rasvaa suosivaan suuntaa.
3. Hyi! Natriumglutamaattia!
Uusien tutkimusten mukaan tämä Isännän kovasti suosima "aromisuola" ei ehkä kuitenkaan ole se syövän ja muiden tappavien tautien lähde. Muistan alkuaikoina kun Isäntä laittoi överipaljon "aromisuolaa" kanamunan päälle, katsoi minun hämmästynyttä katsettani ja totesi kyllästyneenä: "Kyllä! Natriumglutamaattia!" Tokihan meilläkin oli kyseistä maustetta kotona käytetty ja enemmänkin minua hämmensi mausteen määrä kuin itse mauste, mutta päättelin Isännän joskus kuulleen kuittausta natriumglutamaatin suosiosta. Isännälle terveiset työreissulle Vaasaan, ei se ole niin paha!
Natriumglutamaatin karttaminen on aiheuttanut suolan vähentämisen tinkimistä. Toisin sanoen siis: ei natriumglutamaatille, kyllä suolalle! Lisätty natriumglutamaatti mahdollistaa suolan vähentämisen jopa 30-40 %! Suola taas on tunnetusti yhteydessä korkeaan verenpaineeseen ja aivohalvauksiin. Artikkelin mukaan natriumglutamaattia on tutkittu 100 vuotta, ja tutkimusten mukaan sen ainoa haitta on joillekin ihmisille aiheutuvat allergiset reaktiot. Natriumglutamaattia on myös luonnostaan sienissä, juustoissa ja tomaateissa. Kukaan koskaan varotellut syömästä liikaa sieniä?
4. Kammottavat E-koodit
Tutkimusten mukaan usein E-koodeilla ruokiin saadaan makua ilman rasvaa, sokeria ja suolaa, jotka oikeasti liiallisena ovat haitallisia. Artikkelin mukaan Helsingin Sanomien haastattelussa Marina Heinonen (ravinnon turvallisuuden professori) sanoo mielummin syövänsä "vähärasvaisen jugurtin, jossa täyteläisyys on saavutettu sakeuttamisaineella, kuin rasvaista mutta E-kooditonta jugurttia." Artikkeli antaa esimerkkinä myös jäätelöön kuohkeutta antavan lesitiinin, jota on kananmunankeltuaisessa. Jäätelöstä saadaan kuitenkin sydänystävällisempää, kun siihen lisätään koko keltuaisen sijaan pelkkä lesitiini.
5. Pastöroimattoman maidon puolesta!
Raakamaidon suosio on etenkin nykysuomen hippiväestössä lisääntynyt. Raakamaito on monen mielestä parempi, sillä siinä on myös hyödyllisiä bakteereja jäljellä. En tiedä ketä asiasta oikeasti on tätä mieltä, sillä samassa tuotteessa asustaa myös Isännän opinnäytetyön osa-aihe, nimittäin Listeria monocytogenes. Toki tiedän myös pastöroinnin aiheuttavan maitoon muutakin kun pelkän bakteerinpoiston ja tästä syystä jotkut maitoallergikot allergiastaan huolimatta voivatkin juoda sitä raakamaitoa.
Artikkelin mukaan alkuvuodesta (2014) raakamaito aiheutti laajan suolistotulehdusepidemian pääkaupunkiseudulla ja Itä-uudellamaalla, joten olkaa sen raakamaidon hygienian kanssa erityisen tarkkoja! Ja ei raskaana oleville, juurikin tuon Listerian vuoksi!
6. Ei dioksiineille!
Terveydelle haitallisia dioksiineja ja pcb-yhdisteitä on etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta pyydetyssä lohessa, taimenessa ja silakassa. Toisaalta kala usein korvataan hyvien ravitsemuksellisten ominaisuuksiensa sijaan tyydyttyneitä rasvoja sisältävillä eläinrasvoilla. Puntarissa siis painaa dioksiini ja jatkuvat tyydyttyneet eläinrasvat. Joskus niitä dioksiineja ilmeisimmin ei kannata pelätä.
Artikkelin mukaan ammattikalastajat ja innokkaat kalaharrastajat, jotka syövät pyytämäänsä kalaa säänöllisesti vähintään kaksi kertaa viikossa ovat Duodecimin mukaan keränneet itseensä huomattavia dioksiinipitoisuuksia ja ovat muuhun väestöön nähden iäkkäitä, mutta terveitä. Myöskin näiden henkilöiden syöpäriskiä on tutkittu, ja he ovat osoittautuneet jopa muuta väestöä terveemmiksi.
Artikkeli oli mielestäni todellä hyvä ja mieltä avartava. Lähinnä pointtina tässä kirjoituksessa on se, että kultainen keskitie on tässäkin harvinaisen hyvä valinta!
maanantai 23. helmikuuta 2015
Kohti oikkarin elämää!
Tänään tuli kirje:
En tiedä paljonko olen tästä hakuprosessista mahtanut puhua, mutta vaikka nyt muistin virkistykseksi palautan vähän asiaa.
Eli hain Turun Yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan heti valmistuttuani lukiosta 2010 ja välivuoden jälkeen uudelleen 2011. 2011 muutin kuitenkin kesällä Turkuun, joten hain myös "varalta" ammattikorkeaan opiskelemaan bioanalytiikkaa. Mitään käsitystä bioanalytiikasta minulla ei ollut, mutta se kuulosti ihan mielenkiintoiselta siitä hakuoppaasta kuvailua lukiessani. Tarvitsin siis varavaihtoehdon, jonka pääsykokeisiin ei tarvitsisi lukea. Ikinä en edes harkinnut vaihtoehtoa, ettenkö pääsisi bioanalytiikan koulutusohjelmaan, mikä tänäpäivänä kyllä vähän hämmästyttää.
Puolen vuoden bioanalytiikan opintojen jälkeen olin enemmän kuin valmis sanomaan "adios" ja hakemaan jälleen oikikseen. Ensimmäinen puoli vuotta koostui tylsistä kursseista, kuten äidinkieli, englanti, ruotsi, jotka tasoltaan olivat surkeampia kun lukion kurssit. Kun ammattiaineet vihdoin alkoivat, se olikin hyvin mielenkiintoista. Mikrobiologiaa, fysiologiaa, biokemiaa ja kaikki niin kauhean käytännönläheistä. En ollut ikinä edes ajatellut niitä kaikkia ihmiselimistön hienouksia, joita nyt opiskelin. Ensimmäisen parin kuukauden jälkeen päätin antaa oikeustieteellisen nyt odottaa ja opiskella itselleni bioanalytiikasta ammatti.
Nyt kun vihdoin syksyllä valmistuin, hiukan jopa etuajassa, on aika suunnata se nenä uudelleen kohti oikeustieteellistä! Loppusyksystä järjestelin työkuviot ja ilmottauduin valmennuskurssille. Pitkän harkinnan jälkeen valitsin LexKurssien Intensiivi Plus-kurssin. Olin kahden vaiheilla Teho Plus- ja Inteensiivi Plus -välillä. Teho Plus on enemmän ensikertaa hakeville, Intensiivi Plus sellaisille, jotka tietävät jo vähän taustaa. Lisäksi viimeksi kun hain, lukuaikaa oli 2,5 kk ja se tuntui loppuvan kesken. Nyt lukuaikaa on 2 kk ja jännittää ihan hirveästi sen riittäminen. Intensiivi Plussassa on hieman vähemmän tunteja, joten aikaa lukemiselle jää ehkä hieman enemmän.
Vaikka odotan jo lukuprosessin alkamista kuin kuuta nousevaa, asia tuntuu vielä kaukaiselta! Viimeksi hakiessani olin nuori, naiivi sinkkutyttö, jonka elämä pyöri pääasiassa baarityön ympärillä. Nyt olen tasapaksussa parisuhteessa elävä, baareiluun täysin kyllästynyt päivätyöläinen, jonka mielikin on ehkä hieman aikuistunut. Silti lukuaikaa on leikattu 2 viikkoa. Tätä voisi jopa sanoa elämäni tilaisuudeksi, sillä ulkomaailman houkutukset eivät enää kummittele päässäni ja joka vuosi tästä eteenpäin hakemisen järjestelyistä tulee vain hankalampaa. Toivottavaa on, että lukumotivaatio pitää täysillä sen kaksi kuukautta, sillä vaikka se on lyhyt aika lukea, se on pitkä aika keskittyä täysillä vain ja ainoastaan lukemiseen. Ylimääräisille vapaapäiville ei ole lainkaan varaa.
Tänään on 35 päivää valintakoekirjojen julkistamiseen! Tämä tänään saapunut kirje on ensimmäinen ulkopuolinen muistutus asiasta! Seuraavan 35 päivän aikana kalenterista löytyy satunnaisia muistutuksia haun alkamisesta, kirjojen tilauksista ja muista. Tästä se lähtee! Pitkäaikainen unelma, here I come!
En tiedä paljonko olen tästä hakuprosessista mahtanut puhua, mutta vaikka nyt muistin virkistykseksi palautan vähän asiaa.
Eli hain Turun Yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan heti valmistuttuani lukiosta 2010 ja välivuoden jälkeen uudelleen 2011. 2011 muutin kuitenkin kesällä Turkuun, joten hain myös "varalta" ammattikorkeaan opiskelemaan bioanalytiikkaa. Mitään käsitystä bioanalytiikasta minulla ei ollut, mutta se kuulosti ihan mielenkiintoiselta siitä hakuoppaasta kuvailua lukiessani. Tarvitsin siis varavaihtoehdon, jonka pääsykokeisiin ei tarvitsisi lukea. Ikinä en edes harkinnut vaihtoehtoa, ettenkö pääsisi bioanalytiikan koulutusohjelmaan, mikä tänäpäivänä kyllä vähän hämmästyttää.
Puolen vuoden bioanalytiikan opintojen jälkeen olin enemmän kuin valmis sanomaan "adios" ja hakemaan jälleen oikikseen. Ensimmäinen puoli vuotta koostui tylsistä kursseista, kuten äidinkieli, englanti, ruotsi, jotka tasoltaan olivat surkeampia kun lukion kurssit. Kun ammattiaineet vihdoin alkoivat, se olikin hyvin mielenkiintoista. Mikrobiologiaa, fysiologiaa, biokemiaa ja kaikki niin kauhean käytännönläheistä. En ollut ikinä edes ajatellut niitä kaikkia ihmiselimistön hienouksia, joita nyt opiskelin. Ensimmäisen parin kuukauden jälkeen päätin antaa oikeustieteellisen nyt odottaa ja opiskella itselleni bioanalytiikasta ammatti.
Nyt kun vihdoin syksyllä valmistuin, hiukan jopa etuajassa, on aika suunnata se nenä uudelleen kohti oikeustieteellistä! Loppusyksystä järjestelin työkuviot ja ilmottauduin valmennuskurssille. Pitkän harkinnan jälkeen valitsin LexKurssien Intensiivi Plus-kurssin. Olin kahden vaiheilla Teho Plus- ja Inteensiivi Plus -välillä. Teho Plus on enemmän ensikertaa hakeville, Intensiivi Plus sellaisille, jotka tietävät jo vähän taustaa. Lisäksi viimeksi kun hain, lukuaikaa oli 2,5 kk ja se tuntui loppuvan kesken. Nyt lukuaikaa on 2 kk ja jännittää ihan hirveästi sen riittäminen. Intensiivi Plussassa on hieman vähemmän tunteja, joten aikaa lukemiselle jää ehkä hieman enemmän.
Vaikka odotan jo lukuprosessin alkamista kuin kuuta nousevaa, asia tuntuu vielä kaukaiselta! Viimeksi hakiessani olin nuori, naiivi sinkkutyttö, jonka elämä pyöri pääasiassa baarityön ympärillä. Nyt olen tasapaksussa parisuhteessa elävä, baareiluun täysin kyllästynyt päivätyöläinen, jonka mielikin on ehkä hieman aikuistunut. Silti lukuaikaa on leikattu 2 viikkoa. Tätä voisi jopa sanoa elämäni tilaisuudeksi, sillä ulkomaailman houkutukset eivät enää kummittele päässäni ja joka vuosi tästä eteenpäin hakemisen järjestelyistä tulee vain hankalampaa. Toivottavaa on, että lukumotivaatio pitää täysillä sen kaksi kuukautta, sillä vaikka se on lyhyt aika lukea, se on pitkä aika keskittyä täysillä vain ja ainoastaan lukemiseen. Ylimääräisille vapaapäiville ei ole lainkaan varaa.
Tänään on 35 päivää valintakoekirjojen julkistamiseen! Tämä tänään saapunut kirje on ensimmäinen ulkopuolinen muistutus asiasta! Seuraavan 35 päivän aikana kalenterista löytyy satunnaisia muistutuksia haun alkamisesta, kirjojen tilauksista ja muista. Tästä se lähtee! Pitkäaikainen unelma, here I come!
sunnuntai 22. helmikuuta 2015
Loppuviikon actionit
Hengissä ollaan hiljaiselosta huolimatta!
Torstai meni näytteenottoharrastuksessa, perjantai elokuvia katsellessa, lauantai sohvakoomassa ja kyläillessä ja kun viimeyönä päästiin kahden jäljiltä kotiin, tämä päivä menee todennäköisesti myöskin sohvakoomassa!
Perjantaina viikonlopun vietto alkoi kahdella elokuvalla, jotka kaikkien yllätykseksi olivat molemmat todella hyviä. Toinen oli Brad Pittin tähdittämä Fury ja toinen oli ensimmäisen näyttelijäsuorituksen Shia LaBeoufin perusteella valittu Lawless. Molemmat oli kyllä hyviä, ja itsekin herkästi nukahtavana pysyin helposti hereillä, vaikka myöhään menikin. Tuo Lawless oli kyllä välillä aika karu, että jos on kauhean herkkä niin sitten en sitä kyllä suosittele.
Katsottiin Isännän kanssa tuossa aiemmin viikolla Predestination, jota voin myöskin suositella psykologisten trillerien ystäville. Meillä ei kauheasti mitään draamakomedioita katsella (lähinnä omasta epä-mieltymyksestäni johtuen), joten sellaisia en osaa kyllä suositella yhtäkään.
Eilen oltiin kyläilemässä Isännän kalakaverin luona. Oli kyllä lystiä! Meillä on aika vähän mitään tuttavapariskuntia täällä Suomen Turussa, vielä vähemmän sellaisia kenen kanssa oltaisiin aktiivisesti tekemisissä, niin moiset illanvietot on kyllä todella mukavia ja tervetulleita! Päästiin myös tutustumaan Ocicatteihin, joka oli minulle entuudestaan melkeinpä tuntematon kissarotu. Aika ihania sosiaalisia löllyköitä nekin olivat!
Tänään aika on pääasiassa mennyt Ebayn tutkimiseen. Äiti oli joskus aikanaan ostanut ilmeisesti joiltain kutsuilta sellaisen roll-on lämminvahalaitteen. Se oli pitkään minulla, kunnes erehdyin antamaan sen pikkusiskolle. Arvatkaas kenen säärikarvat nyt rehottaa? Ja se ei ole äiti, sillä äidin mielestä se itse laite on kotoisin jostain manalasta ja hän ei ymmärrä mitä hänen päässänsä liikkui kun sellaisen oli ostanut. Tänäpäivänä epiloivat tyttäret kiittää ihanan kivutonta vahauslaitetta ja äiti onnellisena vannoo höylien nimeen.
Nyt on laite, vahatäyttöpakkaukset ja liuskat tilattu! Lievennystä näihin säärikarvoihin on tiedossa todennäköisesti kuukauden sisällä, sillä ilmaiset toimitukset Kiinasta ja Hong Kongista pakkaavat hetken kestämään. Olen ihan kahden vaiheilla odottelenko ensi viikonloppuun päästäkseni käsiin siskon laitteeseen, vai kestänkö sen epilaattorin aiheettoman yksi-karva-kerrallaan tuskan, kotisokeri kun ei oikein jostain syystä toimi erityisen hyvin säärikarvoille.
First world problems,
again.
Torstai meni näytteenottoharrastuksessa, perjantai elokuvia katsellessa, lauantai sohvakoomassa ja kyläillessä ja kun viimeyönä päästiin kahden jäljiltä kotiin, tämä päivä menee todennäköisesti myöskin sohvakoomassa!
Perjantaina viikonlopun vietto alkoi kahdella elokuvalla, jotka kaikkien yllätykseksi olivat molemmat todella hyviä. Toinen oli Brad Pittin tähdittämä Fury ja toinen oli ensimmäisen näyttelijäsuorituksen Shia LaBeoufin perusteella valittu Lawless. Molemmat oli kyllä hyviä, ja itsekin herkästi nukahtavana pysyin helposti hereillä, vaikka myöhään menikin. Tuo Lawless oli kyllä välillä aika karu, että jos on kauhean herkkä niin sitten en sitä kyllä suosittele.
Katsottiin Isännän kanssa tuossa aiemmin viikolla Predestination, jota voin myöskin suositella psykologisten trillerien ystäville. Meillä ei kauheasti mitään draamakomedioita katsella (lähinnä omasta epä-mieltymyksestäni johtuen), joten sellaisia en osaa kyllä suositella yhtäkään.
Eilen oltiin kyläilemässä Isännän kalakaverin luona. Oli kyllä lystiä! Meillä on aika vähän mitään tuttavapariskuntia täällä Suomen Turussa, vielä vähemmän sellaisia kenen kanssa oltaisiin aktiivisesti tekemisissä, niin moiset illanvietot on kyllä todella mukavia ja tervetulleita! Päästiin myös tutustumaan Ocicatteihin, joka oli minulle entuudestaan melkeinpä tuntematon kissarotu. Aika ihania sosiaalisia löllyköitä nekin olivat!
Tänään aika on pääasiassa mennyt Ebayn tutkimiseen. Äiti oli joskus aikanaan ostanut ilmeisesti joiltain kutsuilta sellaisen roll-on lämminvahalaitteen. Se oli pitkään minulla, kunnes erehdyin antamaan sen pikkusiskolle. Arvatkaas kenen säärikarvat nyt rehottaa? Ja se ei ole äiti, sillä äidin mielestä se itse laite on kotoisin jostain manalasta ja hän ei ymmärrä mitä hänen päässänsä liikkui kun sellaisen oli ostanut. Tänäpäivänä epiloivat tyttäret kiittää ihanan kivutonta vahauslaitetta ja äiti onnellisena vannoo höylien nimeen.
Nyt on laite, vahatäyttöpakkaukset ja liuskat tilattu! Lievennystä näihin säärikarvoihin on tiedossa todennäköisesti kuukauden sisällä, sillä ilmaiset toimitukset Kiinasta ja Hong Kongista pakkaavat hetken kestämään. Olen ihan kahden vaiheilla odottelenko ensi viikonloppuun päästäkseni käsiin siskon laitteeseen, vai kestänkö sen epilaattorin aiheettoman yksi-karva-kerrallaan tuskan, kotisokeri kun ei oikein jostain syystä toimi erityisen hyvin säärikarvoille.
First world problems,
again.
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
Myykö Ame sielunsa?
Satsilta soitettiin. Käyt siellä kerran niin kuulet kyllä perästä!
Uskomaton tarjous! Jos liityn nyt, saan -10%, kuukauden ilmaiseksi JA ilman liittymismaksua. Näin nopeasti laskettuna säästän 162,5 euroa vuodessa. Sen sijaan kuluja minulle tulisi 676,5 euroa seuraavaksi vuodeksi.
Jäsenyyden saa toki laitettua jäähylle, toimittaessaan vaan yksinkertaisesti jonkun dokumentin (?!) sinne salille, jossa ilmeisesti pitää olla riittävät perusteet jäsenyyden hetkelliseksi jäädyttämiseksi. Toki jäsenyys siirtyy siten eteenpäin ja kaikenkaikkiaan joudun olemaan sidottu siihen vuoden ajan. Jäädytys myös maksaa 20 euroa. Terveydellisistä syistä (kuka sen mahtaa arvioida) jäädytysmaksua ei tule.
Toisin sanoen minun pitää olla tilivelvollinen niille tekemisistäni, mikäli jostain syystä treenaaminen ei vaikka kiinnosta. Minua ei myöskään todellakaan motivoi se, että maksan siitä, kyllä sen motivaation pitää jostain muualta tulla, muuten se vaan vituttaa ja mitä enemmän vituttaa, sitä vähemmän kiinnostaa.
Toisaalta, olen täysin sosiaalikuntoilija ja minulla toki on kavereita ja tuttavia, jotka kyseisillä saleilla käyvät. Lisäksi tuossa vieressä on nipullinen virikeseteleitä, joten käytännössä saisin hinnasta vielä puolet pois, jolloin hinnaksi tulisi ensimmäisen kuukauden jälkeen 30,75 euroa/kuukausi. Jos onnistuisin käymään vaikka kaksi kertaa viikossa, yhden kerran hinnaksi tulee alle 4 euroa. Eihän se ole paha?
Call me crazy, mutta sinne se sielu jäi, SatsElixiaan. Ompahan nyt hieno musta salikortti, joka aktivoituu maanantaina.
Uskomaton tarjous! Jos liityn nyt, saan -10%, kuukauden ilmaiseksi JA ilman liittymismaksua. Näin nopeasti laskettuna säästän 162,5 euroa vuodessa. Sen sijaan kuluja minulle tulisi 676,5 euroa seuraavaksi vuodeksi.
Jäsenyyden saa toki laitettua jäähylle, toimittaessaan vaan yksinkertaisesti jonkun dokumentin (?!) sinne salille, jossa ilmeisesti pitää olla riittävät perusteet jäsenyyden hetkelliseksi jäädyttämiseksi. Toki jäsenyys siirtyy siten eteenpäin ja kaikenkaikkiaan joudun olemaan sidottu siihen vuoden ajan. Jäädytys myös maksaa 20 euroa. Terveydellisistä syistä (kuka sen mahtaa arvioida) jäädytysmaksua ei tule.
Toisin sanoen minun pitää olla tilivelvollinen niille tekemisistäni, mikäli jostain syystä treenaaminen ei vaikka kiinnosta. Minua ei myöskään todellakaan motivoi se, että maksan siitä, kyllä sen motivaation pitää jostain muualta tulla, muuten se vaan vituttaa ja mitä enemmän vituttaa, sitä vähemmän kiinnostaa.
Toisaalta, olen täysin sosiaalikuntoilija ja minulla toki on kavereita ja tuttavia, jotka kyseisillä saleilla käyvät. Lisäksi tuossa vieressä on nipullinen virikeseteleitä, joten käytännössä saisin hinnasta vielä puolet pois, jolloin hinnaksi tulisi ensimmäisen kuukauden jälkeen 30,75 euroa/kuukausi. Jos onnistuisin käymään vaikka kaksi kertaa viikossa, yhden kerran hinnaksi tulee alle 4 euroa. Eihän se ole paha?
Call me crazy, mutta sinne se sielu jäi, SatsElixiaan. Ompahan nyt hieno musta salikortti, joka aktivoituu maanantaina.
tiistai 17. helmikuuta 2015
Vihreiden kuningatar!
Jos eilen ei mikään tuntunut onnistuvat, tänään onnistui ainakin työmatkat! Kaikki valot olivat vihreitä, jopa ne jotka aina on punasia toisten valojen ollessa vihreitä! Normaalin 25 minuutin työmatkan sijaan pääsin molempiin suuntiin 10-15 minuutissa! Ihan käsittämättömän kivaa! Tuossa matkalla on kuitenkin äkkiä laskettuna ainakin 26:det liikennevalot, matkaa on n. 10 km. Että repikää siitä kaikki landella asuvat. Kyllä teillä on siellä luksusta!
Tänään jäi lounas väliin, koska käytin lounastauon tehokkaasti käymällä suuhygienistillä hammaskiven poistossa. Myös Isäntä oli (jälleen) jättänyt lounaan syömättä. Minun teki hirveästi mieli McDonalds-pullaa, joten Isännän noudettuani suunnistimme linja-autoaseman mäkkärille. Yleensä suosin aina Heseä, mutta tänään jostain kumman syystä oli eurojuusto-olo. Tosiaan suunnistettiin 7 km takaisin minun työpaikalle päin (onneksi vihreät valot) vain huomataksemme, että se koko mäkkäri on suljettu remontin vuoksi. Siis ihan oikeasti?! Just nyt!??!
Hetken soutamisen ja huopaamisen sekä Isännän "maistan sen pekonin jo suussa"-valituksen jälkeen kaarsimme seuraavasta risteyksestä oikealla suoraan linja-autoaseman Hesburgerin autokaistalle. En saanut eurojuustoa, mutta sain kana-aterian. En sitten muista millon viimeksi olisi tullut syötyä hesepullaa. Kyllä se joskus nuorempana vaan maistui paljon paremmalle.
Tänään jäi lounas väliin, koska käytin lounastauon tehokkaasti käymällä suuhygienistillä hammaskiven poistossa. Myös Isäntä oli (jälleen) jättänyt lounaan syömättä. Minun teki hirveästi mieli McDonalds-pullaa, joten Isännän noudettuani suunnistimme linja-autoaseman mäkkärille. Yleensä suosin aina Heseä, mutta tänään jostain kumman syystä oli eurojuusto-olo. Tosiaan suunnistettiin 7 km takaisin minun työpaikalle päin (onneksi vihreät valot) vain huomataksemme, että se koko mäkkäri on suljettu remontin vuoksi. Siis ihan oikeasti?! Just nyt!??!
Hetken soutamisen ja huopaamisen sekä Isännän "maistan sen pekonin jo suussa"-valituksen jälkeen kaarsimme seuraavasta risteyksestä oikealla suoraan linja-autoaseman Hesburgerin autokaistalle. En saanut eurojuustoa, mutta sain kana-aterian. En sitten muista millon viimeksi olisi tullut syötyä hesepullaa. Kyllä se joskus nuorempana vaan maistui paljon paremmalle.
maanantai 16. helmikuuta 2015
Maanantai.
Ahh, mikä ikävän kamala päivä tänään oli. Tänään oli niitä päiviä, kun mikään ei varsinaisesti ole huonosti, mutta mikään ei myöskään onnistu!
Olisin erittäin mieluusti jäänyt aamulla sänkyyn pötköttämään! Juuri tänä ihanana pakkasaamuna auton lämmityksen ajastus oli väärään aikaan ja saimme aamulla lähteä ihanan jäisellä autolla töihin. Tiedän, first world problems, mutta kai sitä nyt saa valittaa, vaikka ihan lämpimikseen?
Töissä oli palaveri- ja kehityskeskustelupäivä. Tästä syystä kaikki pöydällä olleet työt myös jäivät sinne pöydälle. Ihania ovat nämä päivät, kun kulutat suurimman osan energiasta siihen 8-tuntiseen työpäivään ja kotiinlähdön koittaessa et ole saanut aikaan yhtään mitään!
In the end...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




