sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Isännän yölliset ölinät

 Nyt on juhlat juhlittu! Oltiin juhlimassa loppuun asti ja olo on sen mukainen. Käänsin muuten takkini niiden juhlakalujen nenien suhteen ja tein niille kuitenkin nenät. Viimehetkellä, parin vaihtoehtoisen kokeilun jälkeen.

Nenällinen raksamies

Nenällinen hoitsu

 Juhlatunnelma oli leppoisa, mutta olen aika huono kuvaaja. Juhlissa oli oma kuvaaja, joten onneksi minun ei tarvinutkaan muistaa kuvata. Tässä muutama huono otos.

Lasien täyttämää pöytäpinta-alaa

Kalvosinnappeja


Viintä
Pöydän alla tapahtuu

Ja sitten kuvaaminen unohtui!

Noh, sitten itse aiheeseen! Isännällä on tapana alkoholin (jopa 1-2 oluen jälkeen) selitellä omiaan tai jopa hieman seikkailla unissaan. Vaihtoehtoisia tilanteita on kaksi.

1. Isäntä nukkuu, näkee unta ja hän puhelee unissaan.

Tämä ensimmäinen on joskus taloutemme ulkopuolisille hulvattoman hauskaa hupia, kun Isännän nukkuessa sohvalla kyselee, että missä me ollaan, vastaus voi olla mitä tahansa naapurin parvekkeesta tai soutuveneestä avaruusalukseen. Useimmiten tämä ilmenee kuitenkin öisin, kun nukutaan ja Isäntä juttelee unissaan ja on todella yleistä!

2. Isäntä herää kesken unien ja lähtee seikkailemaan.

Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että jos isäntä sattuu alkoholiannosten jälkeen nukahtamaan (esim. taksiin), miehen herättely vaatii todella paljon. Isäntä herää aina ensin johonkin ihme unitilaan, yleensä aika tiukka ilme kasvoillaan. Kerran oli tilanne, jossa Isännän silmät heiluivat puolelta toiselle. Tätä Tilaa ulkopuoliset eivät yleensä tunnista ja parhaiten se on selvitettävissä, jos Isännältä kysyy, että "mitä teet". Jos vastaus tulee hieman kiukkuisesti ja turhautuneesti, on yleensä Tila päällä. Joskus vastaus voi kuitenkin olla ihan normaalikin. Isäntä saattaa myös herätä yöllä Tilassa ja tehdä jotain omiaan. Esimerkiksi hän voi olla matkalla vessaan (tämä on yleisin) ja on tunkeutumassa komeroon tai rappukäytävälle.

Hehhei, ja sitten kertomuksia edellisiin liittyen!

1. Herään yöllä, kun isäntä ölisee jotain jostain Terhistä. Kysyin, että kuka Terhi ja vastaus oli hieman turhautuneeseen sävyyn: (Hmph, no SOUTUvene!" (En tiedä pitäisikö olla tyytyväinen vai huolestunut)

2. Ollaan menossa nukkumaan ja kerron jotain omiani siinä sängyssä vielä. Yhtäkkiä Isäntä tokaisee: "Mikäs kissa se tämä on?"

3. Lukemattomia kertoja tilannekomiikkaa kun esim. taksiin torkahtanut Isäntä kuvittelee olevansa huoltoaseman pihalla/kalastamassa/puistossa/metsästämässä tai jossain muualla.

4. Yksi yö olin ollut yön (baarissa) töissä ja menin kotiin. Isännällä oli rankka ilta takana ja hän oli nukahtanut sänkyyn, mutta makasi kahden sängyn väliin muodostuneessa kuopassa petauspatjan päällä. Herättelin häntä, pyytämällä nousemaan ylös, jotta saan sängyn laitettua kunnolla. Hän avasi silmät, nappasi petauspatjan reunasta kiinni ja alkoi kääriytymään petauspatjaan. Kun sain tämän aktiviteetin lopetettua, hän pomppasi kiukkuisena ylös sängystä ja tömisteli olohuoneeseen niin, että varmasti alakerran naapureilla lamput helisivät. 
Sain sängyn laitettua ja menin olohuoneeseen sanomaan, että nyt voit tulla takaisin. Isäntä näytteli hävyttömiä asioita sohvalta ilkikurinen ilme kasvoillaan. Pitkän jaanittelun jälkeen hän kuitenkin nousi ylös ja marssi parvekkeen ovelle. Hän avasi oven, ja alkoi huutamaan "Täääännepäin! Tännenäin, Täääännepäin!"
Ihmettelin (luonnollisesti), että mitä helv*ttiä nyt tapahtuu. Riensin parvekkeen ovelle, vedin Isännän oven välistä ja laitoin oven kiinni. Isäntä marssi rappukäytävän ovelle ja taas sama alkoi. Ovi auki ja Isäntä huutaa "Täännepääin! Tännepäin!" Kysyin hieman kiukkuiseen sävyyn, että mitä ihmettä sinä mahdat tehdä ja vastaus oli: "No näytän tietä niille SÄNGYNkantajille! Phyh!"

Ajatus tähän kirjoitukseen lähti viimeyöstä, kun heräsin, kun Isäntä nyppi peittoani. Kysyin (taas), että mitäs oikeen mahdat touhuta, niin vastaus oli, että hänen pitää niistää tähän. Hain vessasta paperia, hän niisti paperiin ja suuremmilta niistovahingoilta vältyttiin. 

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Juhlakalut on valmiita!

Juhuu, näköisnuket on vihdoin valmiit! Kyllä se vähän vaatii sitä lahjojen luovutushetken lähestymistä, että saa ne loppuviimeistelyt valmiiksi. Uskallan nyt jo kuitenkin päivää ennen juhlia julkistaa kuvan, sillä itse juhlakalut (ne aidot, ei nuket) tuskin tätä lukevat.

Hoitsu ja raksamies

Hoitsu, pupu ja raksamies. Pupu on ensimmäinen minun tekemäni amigurumi
ja on päätynyt äidin hyllylle. On myös ensimmäinen kerta, kun pupu pääsee
kuvaan.
Ideana oli siis tehdä näköisnuket, kun parempi puolisko on sairaanhoitaja ja aktiivinen Tehyn jäsen ja mies on rakennusalalla. Tein niille nenät, mutta otin ne pois, sillä vaikka kuvassa niiden naamat näyttää ammottavan tyhjyyttään nenän kohdalla, todellisuudessa tekemäni "nenät" näyttivät mustelmapaiseilta keskellä naamaa, joten tällaisia niistä sitten tuli. Huomenna vielä paketointi hyvissä ajoin ennen itse juhlia!
Kiitos raksamiehen rekvisiitasta ihanalle serkulle ja tämän miehelle ja lippiksen firma -ideasta ihanan serkun ihanalle pojalle!

"Muutimme" eilen kissojen kanssa siskon luo, sillä siskon koira tulee hyvin toimeen kissojen kanssa (MIKÄ KOIRA!!) Sisko asuu käytännössä äidin "pihalla", joten myös äidin luona on tullut vierailtua ahkerasti. Myös juhla-asu on pääosin päätetty!!!! Isännän asustus on vielä hieman vaiheessa. Tämä päivä on mennyt nukeitten (erittäin hankala sana taivuttaa!) viimeistelyssä ja nyt ilta huipentui pääsiäissaunaan siskon ja tämän puolison kanssa äidin luona. Sohvalla saunojia odotti seuraava ilmestys:

Haukku on ihan vauva vasta, ei vielä vuottakaan!

Kärsivästä ilmeestään huolimatta töttörö ei kauheasti kaveria ole haitannut. Välillä tuntuu, että kaveri on kääntänyt töttörön hyödyksi ja käyttääkin sitä aktiivisesti kulkuväylän muodostukseen, sillä herkemmin väistää täysillä kohti juoksevaa koiraa jolla on töttörö, kun vain vauhdilla kohti juoksevaa koiraa ilman töttöröä. Nimim. Töttörön reunan muotoinen mustelma reidessä. Kaikkein hämmästyttävintä tässä on se, että edellä mainittu ihana serkku pelkää meidän kissoja (Mufasa kamalimmillaan köllähtää kyljelleen), muttei tätä täysillä kohti juoksevaa töttöröpäistä hurjimusta. 

Oikeasti tämä töttöröpäinen kaveri on aivan mahtava tyyppi, kun alkuinnostukseltaan hieman rauhoittuu. Kuten kuvasta näkyy, ei karhutkaan riehu jatkuvasti, välillä ne syö puolukoita!

Lopuksi vähän Mindyn pääsiäisfiilistelyä.


Hyvää pääsiäistä kaikille! Etenkin teille siellä Kolin suunnalla! Treffataan seuraavina pyhinä (tai mahdollisesti aiemmin)!

torstai 17. huhtikuuta 2014

Pääsiäinen alkakoon!

Nyt on viimiset kaksi päivää ollut sellasta hulabaloota töiden, siivoomisen ja pakkailun keskellä, että huhhu! Vihdoin ja viimein nyt on se hetki, kun olemme kaikki pakkautuneet autoon ja matkalla kohti kotikaupunkia, Raumaa. 

Niin, siis eihän niiden peruskamojen pakkamiseen kauaa mene (HAHA!), mutta kun lauantaina on juhlat, eikä mitkä tahansa juhlat, vaan nuorekkaat 100 -vuotisjuhlat (Kahdet viisikymppiset)! Tästä syystä siis mukaan on otettava juhlavaatteet ja se on aivan kamalan tuskallista tällaiselle nuorelle opiskelijalle, jolla kiinnostus, aika ja raha ei riitä shoppailuun. Kaava menee siis suurinpiistein näin:

  • Pakkaa mukaan mekko, jota ajattelit
  • Pakkaa mukaan kaikki muut mekot (se yksi toinen), sillä valitsemasi mekko ei ole välttämättä se oikea
  • Pakkaa mukaan asusteet, joita ajattelit mekon kanssa käyttää
  • Pakkaa mukaan koko vaatekaapin sisältö, sillä asusteet ei välttämättä sovi mekon kanssa
Tässä välissä kaikille tiedoksi, että olen yhtä muotitietoinen kun shoppailuintoinen, joten makutuomarinani toimii joko isäntä tai oma äiti. Yllättäen heillä sattuu olemaan hieman samanlainen maku. Asukokonaisuuden vahvistaa kuitenkin lopulta äiti. Siksi siis se koko vaatekaapin sisältö.

  • Käy epätoivoisena ostamassa jokin riepu, jota kuvittelet sitten käyttäväsi mekon kanssa
  • Alkuvalmisteluista huolimatta, unohda kaikki korut
  • Äidin luona tuskailkaa yhdessä, kun kaikki kaupat ovat pääsiäisenä kiinni ja sukkahousut ovat väärän väriset (ja kokoiset) ja mekon kanssa yhteensopivaa yläosaa ja takkia ei ole
  • Lainaa äidiltä asusteita
  • Lainaa äidiltä takki
  • Lainaa äidiltä kaikki muu, mitä et muistanut ottaa mukaan

Voin jälkikäteen kertoa, miten meni! Ehkä saatan laittaa kylkiäisiksi jopa kuvan siitä valitusta asukokonaisuudesta.

Hulabaloota tuosta pakkaamisesta teki myös se, että päätin (isännän iloksi), että nyt on se hetki, kun talvivaatteet pakataan varastoon ja kesä/kevät -vaatteet kaivetaan varastosta! Todennäköisimmin loppujen lopuksi mukana on laskettelukamat ja juhlavaatteet päätyivät varastoon. Isännän mielestä siis epämiellyttäväksi kotiaskareeksi lasketaan kaikki, joka edellyttää siirtymään pois edellisessä viestissä kertomastani normaali asennosta ja -sijainnista. 

Mutta nyt, vihdoin ja viimein, kaikki tärkeä on autossa ja auto 8-tiellä. Tässä vielä viimisiä kuvia ennen auton starttaamista. Ja kyllä, tiedän, että saatoin hieman liiotella kissojen kuljetushäkin koon suhteen.

Mindy autossa.

Pupu autossa.

Huomaa taustalla näkyvä leijona!

Ainiin, oltiin eilen Isännän kanssa paniikkishoppailemassa seitsemän jälkeen illalla Myllyssä etsimässä minulle jotain asusteita (koska aiemmin ei ole ollut aikaa, ja eilenkin meinasi aika loppua kesken). Minä juoksin tuskastuneena edellä ja Isäntä laahusti perässä. Huomasin, että makuni on ehkä hieman "last season", sillä etsimääni ruskeaa ja vihreää ei jostain syystä löytynyt lainkaan! Aina kun löysin edes jotain, se oli alehyllystä ja kokoa XXXL. Kun vihdoin löysin jotain kokoa M tai L, Isäntä sanoi kaiken näyttävän "ihan hyvältä". En malta odottaa lauantain tuskastelua vaatetuksen suhteen. Täytyy ehkä varoiksi aloittaa tuskailu jo tänään ja antaa äidille "rauhallinen lasku" ennen viimehetken paniikkia.


Äiti, kiitos ja anteeksi!




tiistai 15. huhtikuuta 2014

VAROKAA MOUSEHUNTIA!

En tiedä mitä muiden isännät tekee, mutta meidän isäntä dataa! Sillä on sohvalla oma paikka siinä tietokoneen edessä niin, että näkee tietokoneensa yli juuri mukavasti television. Suurin osa ajasta menee facebookin ihmeellisessä maailmassa ja loppuaika Mousehuntin maailmassa. Älkää ikinä päästäkö omia isäntiänne pelaamaan sitä! Meillä sitä on pelattu vuodesta 2009 ja loppua ei näy. Kerron teille vähän avopuolison näkemystä tästä pelistä:


  • Siinä klikataan yhtä nappulaa muutamien minuttien välein
  • Edellinen nappula on "torvi", jolla kai kutsutaan hiiriä tai jotain
  • Siinä käytetään hiiriansoissa erilaisia juustoja, kuten Brietä, mozzarellaa tai jotain muuta vastaavaa ja se jostain syystä ei mene niin, että mitä hienompi nimi juustolla, sitä paremmin se toimii
  • Siihen saa autoklikkerin (joka klikkailee "torvea" automaattisesti, mutta se toimii vain joissain laitteessa jotenkin niin, että aina joskus, kun isäntä ei ole kotona, se saattaa soittaa ja pyytää painamaan torvea [ei onneksi tapahdu juurikaan enää nykyään])
  • Ilmeisesti se on kovin koukuttava, sillä moni Isännän kavereista pelaa sitä myös (siitä on myös kiva keskustella kun tavataan, etenkin niistä hienoista juustoista tai ekstra-ansoista)
  • Ilmeisesti joskus jonkinnäköisestä ekstraeffortista saa jotain yberjuustoja, jolla voi saada jotain suurenmoisia hiiriä, tai sitten se juusto on vaan muuten todella siisti
  • Siinä voi saada paljon pisteitä (viidessä vuodessa vaivaiset 800 000 000, eli kahdeksansataa miljoonaa), eli luultavasti enemmän kuin yksi piste per hiiri tai hieno juusto

Seuraavaksi hieman kuvamateriaalia. Isäntä on siis vasenkätinen.

Tässä isännän normaali asento ja sijainti kotioloissa:


Isännän asento ja sijainti, kun kissa kaipaa hellyyttä:



Isännän asento ja sijainti, kun televisiosta tulee jääkiekkoa (Lukon pelit, MM-pelit tai Olympialaisjääkiekkoa):


Isännän vuoden vanhojen college-housujen vasen reisi:


Toivottavasti tämä varoitus kantaa mahdollisimman kauas!!

Ps. Isännältä tuli muutama korjaus Mousehuntin esittelytekstiin (mm. jostain rewardeista), mutta en nähnyt niitä oleellisiksi.

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Onnea Mindy!

Voiei! Äsken saunassa ollessamme muistin, että tänään on Mindyn syntymäpäivä!! Onnea siis Mindy 1v! Nyt alat saamaan jo aikuisten kissojen ruokaa!

Mindy
"Nipinnapin Betty Boop"
Sininen bicolour 
Ragdoll
<3

Mindy ennen kotiin saapumista.


Mindyn ensimmäinen päivä kotona!


Mindy piilossa


"Kukkuu"



Maailmanvaltias


Puolipitkäkarvainen keskikaljannoutaja:


Pummilla matkustelua


Kylässä söpöstelyä. Mindy valui selkänojalta sohvan taakse ja ongelma ratkaistiin käyttämällä hyväksi sammakoita.


Maisemia katselemassa


Kotona aamuisin.



Kissalehteä lukemassa (auttamassa)


Sohvalla makoilua


Isäntä tuli syömään ja heitti takkinsa sängylle, takki oli lämmin, kisulla kylmä.


Paljon on ihania hetkiä takana! Voin lämpimästi suositella kissaseuraa aivan kaikille! 


Kuolaa ja palohälyttimiä

Olipa tekemisentäyteinen viikonloppu! Töitä, ystäviä, perhettä, kaukana asuvia ystäviä ja kuolaavia kissoja. Jätettiin tosiaan kissat yhdeksi yöksi keskenään kotiin. Ehtisivät hädin tuskin olemaan keskenään vuorokautta ja näin kävi: 

 "Ai, te tulitte jo?!"


"Ohhoh! Katsos tuota..." 
(Syyllinen kuvassa. Lähtiessämme lattialla olevat laatikot olivat melkein täysinä keittiön pöytätasolla, jonne kissoilla ei ole asiaa.)


"Älä mua katso... Mitään en oo tehny."


Ja kyllä, tiedämme, että se olit sinä, Mufasa!! Haju oli myös sellainen, että tiesi jonkun vetäneen mahan sekaisin kuivatuilla norsseilla (kala). Mindy siis kun ei syö mitään herkkuja. Kaiken huippu oli se, että yhtäkkiä joku huomasi, että Mindy kuolaa ihan kauheasti. Aiemmin se ei siis ole kuolannut yhtään!


Kuolapisaroita sohvalla:


Paniikissa tietenkin soitin heti välittömästi päivystävälle eläinlääkäriasemalle, eli Tuhatjalkaan. Ensimmäiseksi puhelimeen vastannut hoitajatyttö kysyi kissan kuntoa. Noh, en minä sitä ollut siinä paniikissa ehtinyt seuraamaan, mutta käännyin katsomaan kuivaruokaa syövää kissaa ja kerroin, että ainakin se syö. Seuraavaksi alkoi perinteinen paini Mufasan kanssa ja totesin, että ihan normaalilta sen käytös vaikuttaa. Siinä ei tosiaan ole muuta vikaa, kuin se kuolaaminen. Mitään huonekasveja ei ole syöty ja Mindy ei oikeastaan ikinä syö muuta kun ruokaansa, että tuskin on myrkytyskään. Hoitaja meinasi, että ei kannata panikoida, mutta voi sen kissan tuoda näytille, jos vaikka suussa on jotain, niin voidaan rauhottaa ja katsoa.

Päätettiin pikaisen googletuksen jälkeen (monella äkillisesti alkanut kuolaaminen on loppunut yhtä yllättäen muutaman päivän kuluessa) että seurataan muutama päivä kotona, kun kissa kerran syö, leikkii ja ulostaa normaalisti. Tänään se on kuolannut samanlaisesti..

Tänään Isäntä haki mut töistä ja käytiin kaupassa, kun sillä on kaksi viikkoa vapaata (osa-aikaisuuden vuoksi) ja kun päästiin kotiin, alkoi hän tekemään ruokaa. Tulisia wingsejä (yksi wing, loput koipia) ja riisiä. Otin yhden tilannekuvan (kuvaa katsoessasi haista samalla uunissa palaneet wingsit):



Conclusion:
 Meidän palohälytin on kyllä aivan liian herkkä. Ja se on vielä mahdollisimman kaukana keittiöstä! 

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Keep THE distance!

Perinteiseen suomalaisuuteen kuuluu etäisyys. Jokaisella ihmisellä suomalaisella on ympärillään alue, jonka sisäpuolelle ei kuulu tulla kutsumatta. Usein tämän huomaa bussipysäkillä.

Vaate- tai lahjatavarakauppaan mentäessä painetaan leuka rintaan ja tihrustellaan kulmien alta, ettei vaan myyjä tulisi tarjoamaan apuaan. Jos myyjä kaikesta huolimatta tulee kysymään, tarvitsisinko apua, vastaus on välitön: "Ei, mä vaan kattelen." Heti, kun olen saanut tämän sanottua, kiroan mielessäni, että nythän olisi ollut oiva tilaisuus mainita, että tarvitsisin ystävälle tuparilahjaa ja ideoita otetaan vastaan! Sehän olisi aivan liian helppoa joten mielummin pähkäilen mielessäni, että mitä sen lahjan pitäisi maksaa ja mikä olisi hyvä lahja ihmiselle, jolle en keksi yhtään mitään! Yleensä Googletan, mutta sekin on useimmiten tässä tapauksessa turhaa. Sama vaatekaupoissa. Tiedän tasan tarkkaan minkälaista vaatetta haen, mutta silti minun pitää kävellä kaupassa tyhmän ja etsivän näköisenä torjuten myyjän tarjoama apu, vaikka myyjä sitä kuinka tyrkyttäisi! Ja in the end, eihän sitä enää voi mennä kysymään, kun on jo kerran kieltäytynyt.
 
Tänään kävi kaupassa kuitenkin kamalin tilanne ikinä! Olin kassajonossa ja takana oleva nuori, isokokoinen haisuli astui mun alueelle! Noh, astuin eteenpäin kasatakseni alueeni, mutta se tuli taas lähemmäs hengittämään niskaan! Koitin vielä väistää eteenpäin, mutta edessä oleva juoppo haisi niin pahalle, etten voinut mennä lähemmäs! Siinä sitten olin jumissa kahden haisulin välissä, molemmat liian lähellä. Kyllä ahdisti!!