Isännän suusta osa 7

Siellä meidän uudessa kodissa pitää vähän maalata ja tapetoida, muun muassa vaaleansininen keittiö saa luvan menettää vaaleansinisyytensä ja olohuoneeseen ja makkariin saisi tulla jokin tumma seinä. Isäntä on ollut ihan mukana, mutta nyt se kuuli, että ne vanhat tapetit pitää poistaa ja seinät pitää mahdollisesti pestä ja hioa. Se oli jutellut jonkun kaverin kanssa, joka oli ostanut aikanaan (oletettavasti) nimenomaisesti tapetin päälle laitettavaa maalia. Siitähän Isäntä innostui ja kuuntelin aikani selostusta "maalitapetista".

Minä: "Et sä voi sanoa maaliTAPETTI! MaaliTAPETTI on tapettia. Se on tapettiMAALIA, jos se on maalia! See the difference?"
Isäntä pyörittelee silmiään.
Minä: "Ymmärsitkö mitä mä tarkotan?"

Isäntä: "En halua ymmärtää."

Minä: "No mutta ymmärsitkö?"
Isäntä: "En HALUA ymmärtää. See the difference?"

On tainnut muuten jäädä sekin kertomatta, kun siellä ravustamassa loppuillasta raahasin Isäntää nukkumaan kun se alkoi nukkumaan seisaaltaan. Mentiin vielä lopuksi vessaan (ulkohuussi). Isäntä jäi siihen ulkopuolelle asioimaan seisaaltaan ja minä painelin huussiin. Katselin sieltä huussin ikkunasta kun Isäntä heiluu kun heinä myrskyssä siinä ulkopuolella. Kun astuin ulos, tuin Isäntää selästä sen aikaa, että se sai asiansa tehtyä. Käännyttyään ja matkan jatkuessa Isäntä huokaisi syvään ja totesi:
" On se perkele kun tuulee niin paljon ettei pysy pystyssä."

Sillä hetkellä oli kuitenkin melko tyyntä. Hiukan joku pieni viima kävi hiuksissa, muttei se sentään ihan tota 100 kiloa siirtele.

Touhutorstai

Nyt on viimeaikoina ollut ihan hirveästi tekemistä! Isäntä oli koko alkuviikon pois ja käytin sen tehokkaasti koulujuttujen parissa. Kerrankin sain jotain oikeen aikaiseksi, jopa 1,5 opintopistettä! Oppari oli jo kertaalleen opettajan hyväksymä, mutta tuolla työpaikalla he haluavat vielä lukea sen ja tehdä siihen korjauksia, joten se seikkailee nyt teillä tuntemattomilla. Toivottavasti saisin sen ensiviikon kuluessa lähetettyä uudelleen opettajalle hyväksyttynä. On se hankalaa! Olen jo korviani myöten täynnä koko opinnäytetyötä.

Tänään, ensimmäinen Isännän läsnäololla varustettu koti-ilta menikin siivoillessa ja valokuvien ottamisessa. Vuokraisäntä toivoi valokuvia, jotta saa laitettua vuokrailmoituksen nettiin. Nyt me ollaan virallisesti lähdössä, kun kämppäkin on irtisanottu. Kauhean haikeeta. Tai siis onhan täällä tila vähissä ja kaikkea, mutta tämä on maailman kivoin asunto! Sijainti on täydellinen, naapurit varmaan näkymättömiä, kukaan ei kyyläile tekemisiä ja ja ja... Kumpa voisin taikoa tämän asunnon hieman isommaksi ja sitten ostaa sen. No kuitenkin, laitan sitten niitä kuvia kun saadaan ne otettua kaikki.

Loppuviikko menee Turussa näytteenottoharrastuksen, kouluntehtävien ja kuvien merkeissä. Kauhea muuttovimma jo päällä. Meille tuotiin ensimmäinen muuttolaatikko tänään sisälle! Isäntä on varsin innoissaan. Se vihaa muuttoja enemmän kuin mitään. Nyt se jo kiukutteli kun vaadin pyysin sitä siivoamaan yhden kaapin. Siis meidän JUHLAvaatekaappi on Isännän pilkkirepun ja -tavaroiden, sekä metsästystavaroiden ja aseen valtaama. Sitten ihmetellään, että mistä se ämmä nyt hermostuu, kun juhlamekot on rypyssä siellä kaiken tavaran takana. Miehet...

Tosiaan, otetaan vastaan muuttolaatikoita. Niin, ja jos jollain on jotain vinkkejä pienten pintanaarmujen korjaamiseen, myös niitä otetaan vastaan. Lattiassa on pari lommoa muutaman hoegaarden-lasin jäljiltä ja ikkunalaudassa betonissa muutama lohkeama yhden tippuneen taulun jäljiltä.

PS. Käytiin tänään Isännän kanssa kaupassa ensimmäistä kertaa varmaan kahteen viikkoon. Mitäköhän me ollaan syöty täällä?

Hugsy

Arvatkaas mikä tämä on.

Se on Hugsy. Sen paikka on tähän asti ollut kaapin päällä.

Isäntä on nosti kerran Mindyn kaapin päälle. Nyt Mindy on keksinyt, että siellä oli niin kivaa, Mufasa ei uskalla tulla perässä ja sinne pääsee ihan helposti, hyppäämällä reilun metrin matkan kiipeilytelineeltä. Tämä oli mukava huomata löytämällä pari ennen kaapin päällä ollutta hyvin massiivista Hoegaarden-lasia ja Hugsy lattialta. Lasit ovat ehjiä, lattia otti lommoa. Hemmetin puulattiat. Siskon puoliso sai himoitsemansa lasit, meillä kun niillä ei ole enää sijaa sen viimeisen vaihtoehdon muuttuessa vaihtoehdottomaksi.

Siellä se on. Turha sitä enää on pois ottaa, halajaa sinne vaan entistä enemmän.

Palkataan

motivaatio!

Työ sisältää pienimuotoista muusailua ja kouluun liittyvien tehtävien taikomista mielenkiintoiseksi. Vaihtoehtoisten tekemisten (mm. lenkkeily, suihkun viemärin putsaaminen, suursiivouksen tekeminen) minimointi on myös olennainen osa työtä.

Työssä ei varsinaisesti tarvitse puhua, joskin pienimuotoisen muusa-huudahdukset sekä innovaatiot ovat hyvin tervetulleita, vaikka suullisestikin. Eduksi katsotaan myös jos on hieman tietoutta bioanalytiikasta, solu- ja molekyylibiologiasta tai patologiasta. Kokemus ei kuitenkaan ole välttämätöntä, joskin se helpoittaisin hieman työnantajan työtä.

Odotan sinulta:
- Kykyä juosta hyvinkin nopeasti jääkaapin ja työnantajan väliin.
- Kykyä estää työnantajaa tekemästä mitään mikä ei ole koulun osalta välttämätöntä
- Tietenkin nämä muut työpaikkailmoitusten perusvaatimukset, muun muassa 50 vuoden kokemus johtotehtävistä, periksiantamattomuutta, nuhteetonta taustaa, täydellisyyttä, luotettavuutta, asiakaspalveluhenkeä, kykyä puhua ainakin viittä maailman vaikeinta kieltä ja mandariinikiinaa sekä ABTHLJS -ajokorttia.

Mikäli tunnet olevasi sopiva työhön, yhteyttä voi ottaa kommentoimalla tätä ilmoitusta, tai lähettämällä avoimen työhakemuksen sivun vasemmassa reunassa olevan yhteydenottolomakkeen kautta.

RipuRapu ja kaverit

Meillä ei ole kotona ollut ikinä omaa mökkiä, joten mökkeily on minulle aika uusi juttu. Ollaanhan me muiden mökeillä oltu, mutta ikinä ei olla koko kesää vietetty mökillä. Tykkään kyllä mökeistä, joka vuosi vaan enemmän. Ihana hiljaisuus ja luonnon rauhaan lisättynä vielä kiireettömyys. Ei paha! Ei me siis vieläkään missään mökeillä koko kesää hengailla, mutta sitten joskus kun jonkun mökille pääsee, niin kyllä siitä nauttii.

Mökkitie

Mökki.

Perjantai alkoi Isännän osalta totisella ravustuksella! Isäntää ei juurikaan näkynyt, kun se paineli mertojen kanssa, laittoi syötit, kalasti lisää syöttejä ja ilta ja yö menikin mertoja vahtiessa ja rapuja nostellessa. Kyllähän niitä sitten tulikin, ei ihan niin paljon kun viimevuonna, mutta tuli kuitenkin! 

Kaikenkaikkiaan raputouhu on mielestäni yhtä kamalaa kun kalastus. Ei parane ajatella niin syvällisesti niiden kohtaloa. Ravutkin muun muassa keitetään elävänä, koska kuollessaan ne kai tuottaa jotain myrkyllisiä toksiineja. Yhtälailla minun tekee pahaa katsella, kun Isäntä touhuaa niiden kalojen kanssa. Ensin syötetään koukku ja sitten se revitään sieltä ulos vielä kun kala elää. Yhh. Toisaalta, ihminen on petoeläin siinä missä vaikka kissakin, ja syödäkseen tappaminen on ihmiselle vain luonnollista, mutta on sitä silti kamala katsella. Onneksi on nuo metsästäjä-miehet jotka tekevät likaiset hommat. Toisaalta se on hauskaa tehdä joskus koko homma alusta loppuun, tietää ainakin mitä siin prosessissa tapahtuu, ettei aina vaan sulata kiinalaisia rapuja pakastimesta.

Ravut ennen keittoa.

Lauantaina sitten keitettiin ja syötiin niitä rapuja.

"pienimuotoista" shakin peluuta rapujen keittyessä.

Keitetyt ravut.

Vertailun vuoksi viimevuoden rapusaalis.

Isännän rapuleipä.

Oli meillä sitten piffejäkin ja perunoita, eihän noista ravuista vatsaa täyteen syödä. Iltasauna, peseytyminen järvivedessä ja unta palloon. Kyllä Isäntä ne merrat vielä eilenkin laittoi, kolme rapua sieltä tuli ja päästettiin ne tänään takaisin vapauteen. 

 Kävin lauantaina myös kesäkiireiltä pitkästä aikaa mummulassa. Oli kyllä ihanaa olla sielläkin ilman aikataulua. Tein kolme kertaa lähtöä. Toisella kertaa kun jo halasin ja olin lähdössä, alettiin vielä pelaamaan korttia. Pelattiin tunti. Mummula <3

Mökki on järven rannalla ja eilen Isäntä ja isä sai eilen mieleensä viedä verkot keskelle järveä. Odotettiin jotain minisinttejä jos niitäkään, rannalta kun mato-ongella saa juurikin niitä pieniä sinttejä. No sen sijaan saatiin 13 ahventa, kaksi särkeä ja yksi pieni hauki. Ne ahvenet oli niin komean kokoisia, etten ole eläissäni nähnyt sen kokoisia ahvenia niin montaa. Olin vielä soutamassa ja Isäntä keräsi verkot pois. Isännän mukaan se on parasta parisuhdeaikaa, ilmeisesti siis soudin ihan hyvin. Tänään ruokapuoleen kuuluu myös Isännän viime syksynä ampuma teeri ja ilmeisesti niitä kaloja. Joku sanoi, että graaviahven on todella hyvää, joten ajattelin Isäntää suostutella graavaamaan yksi ahven nyt kun on tuon kokoisia jölliköitä.

Ahvenet olivat tätä kokoa.

Fisu bucket

Säätila on vaihtunut ukkosesta autingonpaisteeseen. Näin myös elämäni ensimmäistä kertaa sateenkaaren pään. Sade ei varsinaisesti haitannut missään kohtaa ja omasta puolestani nautin syyssateista ja tunnelmallisista syysmyrskyistä ja kynttilöistä. Oih, kynttilät ja lyhdyt on ihania! Lauantaina ollessani siellä mummulassa, salama oli lyönyt jonnekin ihan Isännän ja isän vaimon viereiseen metsään. Pamahdus oli kuulemma komea, hieman nousi niskakarvatkin kuulemma pystyyn.

Mufasa on oppinut kävelemään hihnassa oikeen tosi hienosti! Se tulee perässä kun koira, välillä haistelee ja taas jatketaan matkaa. Se on tänä(kin) viikonloppuna valloittanut paljon sydämiä, kerännyt paljon faneja ja jakanut maailmalle rakkautta. Mindy kun on edelleen "yhden ihmisen kissa". 

Syntymäpäivän kunniaksi luonto antoi parastaan. Isäntä vei rapumerran tuonne kivelle,
mutta eihän sieltä rapuja tullut. Ilmeisesti aarre oli sateenkaaren toisessa päässä.

Mufasan sydäntenvallotusta.

Ps. Mun eka blogivideo! Uujea!

Maailman parasta! Ikinä!

24 vuotta sitten tähän maailmaan syntyi yksi pieni punainen ja suttuinen tyttölapsi. Kasteessa sai myöhemmin nimekseen Ame. Ame ei ollut mikään nätti lapsi, ainakaan lapsuudenkuvista päätellen. Pieni, suttuinen, pörröpäinen ja äänekäs vauhtihirmu, joka puheiden perusteella oli melko menevää sorttia.

Nyt, 24 vuotta myöhemmin, paljon on tapahtunut. Nykyään hän on hieman suurempi, hieman suttuinen, pörröpäinen ja äänekäs, vauhti tosin on hieman hidastunut. Ei hän vieläkään mikään ruusu ole, mutta kukkii se perunakin, parhaimpina aikoina oikein nätistikin. Puolustuksekseen hän vielä mainitsee, että ei ne ruusutkaan ympäri vuoden kuki. Kaiken kaikkiaan viimeaikoina asiat ovat menneet niin hyvin, että jossain kohtaan tullaan oikein jyrinällä vielä pilven päältä takaisin maankamaralle, mutta nautitaan nyt tästä hetkestä ja tästä ihanasta tunteesta niin kauan kun sitä kestää!

Koulu on loppusuoralla ja asuntotarjouskin hyväksyttiin. Kyllä! Meistä tulee asunnonomistajia, pankin ystäviä, velallisia, tai mitä näitä nyt ikinä onkaan! Asunto on rivitalokolmio, 85 neliötä, pieni piha ja keittiön ja olohuoneen välissä on pieni luukku! Mä tykkään luukuista! Kuvamateriaalia on kyllä tulossa! Käytiin viime viikon torstaina ihan randomisti ”kattomassa nyt totakin” ja sitten se kolahti. Kaikki aina sanoo, että kyllä sen sitten huomaa kun SE tulee kohdalle ja kyllähän sen sitten huomasi. Isäntäkin sanoi heti autoon päästyämme, että ”en halua enää käydä asuntonäytöissä! Mä muutan tonne!”. Kaiken lisäksi asunto on vielä Isännän työpaikan lähellä. Hauskaa sinänsä, että meille ei tullut mieleenkään katsella aiemmin asuntoja Isännän työpaikan läheltä, ainoastaan minun.

Isäntä sai vakipaikan! Työsopimuksen hän sai käteen tänään ja on nyt virallisesti vakituinen kokopäiväinen työntekijä! Tänään siis tuon työsopimuksen myötä myös se asunnon saaminen varmistui. Ehkä maailman paras syntymäpäivä! Isäntä sai vakipaikan ja me saadaan asunto!

Nyt, 24 vuotta myöhemmin, mä olen maailman ihanimpien lasten täti, mulla on maailman ihanimmat kissat, maailman kivoin (ja persoonallisin) suku ja perhe ja ennen kaikkea maailman ihanin Isäntä! Isäntä ei ehkä ole maailman huomioivin tai maailman romanttisin, mutta se on maailman parasta matkaseuraa, maailman rennoin tyyppi, sillä on maailman häiriintynein ja paras huumorintaju, maailman oudoimpia ajatuksia ja ennen kaikkea se on maailman paras kaveri! Se kuuntelee (yleensä), se ymmärtää, muttei tuomitse ja sille voi kertoa ihan mitä vaan! Siis ihan oikeesti sille voi kertoa ihan mitä vaan! Koitappa löytää jostain sellanen ihminen, voin kertoa, ei oo helppoa se!

Kaiken kaikkiaan elämäni on tänään parhaimmillaan, enkä koskaan ole ollut onnellisempi! Maailman parasta Amen syntymäpäivää kaikille maailman parhaille lukijoille! Te ootte myös niitä, maailman parhaita!

Saatiin keskiviikkona puoli yhdeksän aikaan illalla puhelu, että meidän tarjous asunnosta on
hyväksytty! Oltiin Isännän serkun luona, jotka osti tänä kesänä myös asunnon, meidän
 "kesämökin" ja jääkaapissa oli juuri sopivasti pullo kuohuvaa! Maailman parasta, seura ja
kesämökki!

Sain Isännältä syntymäpäivälahjaksi Crocsit. Nuo on
maailman kivoimmat crocsit.

Siinä ne maailman kivoimmat crocsit on lähdössä mukaan
ravustusreissulle.

Pieni päivä ihmiskunnalle, suuri päivä opiskelijalle!

Tänään, 21.8.2014 tapahtui jotan suurta! Tämä päivä saattaa olla pieni päivä ihmiskunnalle, mutta valtavan suuri päivä tälle yhteiskunnan viholliselle, opiskelijalle. Tänään tostaina, palautin sähköpostin liitteenä ensimmäisen version opinnäyteyöstäni opettajalle kommentoitavaksi.

Alun perin päätin jäädä töihin tekemään sitä töiden jälkeen, tiedättekö, saadakseni edes jotain aikaiseksi. Otin oikein oman tietokoneen mukaan, kyllä nyt lähtee! Töissä on käytössä Open Office ja itselläni on käytössä Macbook. Saanen kertoa, että se on ihan helvetillinen yhdistelmä opinnäytetyön tekemiseen, sillä Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöpohja toimii ihan tavallisella Microsoft Officella. Kaikkien Apple-tuotteiden käyttäjien vihaajana Microsoft on kuitenkin tehnyt Macbookin kanssa "yhteensopivasta" Officepaketista ei_sen_alkuperäisen_PCllä_toimivan_Officepaketin_kanssa_täysin_yhteensopivan. Nyt täytyy kyllä sanoa, että paskin ikinä sijoittamani 150e oli se, jolla ostin Macbookiini Microsoft Officen, sillä se on kaikkea muuta kuin yhteensopiva ensinnäkään opetuksen kanssa ja toiseksi minkään sellaisen kanssa, jota koulu vaatii. Joten haistattelut tähän väliin Microsoftille.

Itkunsekaisin tuntein soitin Isännän hakemaan minut töistä viideltä. Kiinalaisen ravintolan noutoruoka mukaan ja kotiin. Tähän väliin saanen mainita, että tuolta Puutarhakadun Lotus Gardenista saa aika hyvänkokoiset pöperöt. Alla kuvassa siis kahden ihmisen ruuat vaa'alla. Isäntä otti paistettua vermiselliä, jonka paino oli vain 950g. Tästä voi laskea, että häränlihaa Kung po painoi 1 600g. Kyllä siitä itsensä täyteen syö. Kolme kertaa.

Kotona valtasin Isännän koneen. Isäntä otti tämän yllättävän hyvin pelaten toisella sohvalla iPadillä Candy Crushia, Sanajahtia ja lopulta nukahtaen. Nyt täytyy kyllä sanoa, että tuo Isännän PC on kyllä todella kiva käyttää. Kivoin PC ikinä. Ehkä myös osittain siksi, että sain sillä Opinnäytetyöni tehtyä palautettavaan kuosiin.

Jonkin tietämättömän ajankulun jälkeen tein sen. Tallensin työni muistitikulle ja Isännän työpöydälle. Avasin selaimesta uuden välilehden ja kirjoitin osoiteriville webmail.turkuamk.fi. Kirjauduin sisään, valitsin vastaanottajan, latasin viestiin liitteen ja kirjoitin viestikenttään: "Hei! Sähköpostin liitteenä ensimmäinen kasaan kursittu versio opinnäytetyöstäni. Kommentoitua versiota odottaen, Ame."

Onnenkyyneleet. En ikinä olettanut tämän päivän saapuvan.

Eihän tämä koulu vielä tässä ollut. Vielä monta korjausta edessä ja se 10 opintopisteen edestä syventävien opintojen kirjallisia töitä. Mutta ne menee jo helposti.

Nyt helpottuneena sohvalla istuskellen,

ihanaa illan jatkoa kaikille!

-"vielä hetken opiskelija",

Ame

Kissoja ei opinnäytetyö kiinnostanut. Yhtään.