Musapulma

Tiedättekö sen tyypin, joka aina soittaa omia lempibiisejään? Se, joka bileissä aina on säätämässä taustalla soivaa Spotify -listaa oman mielensä mukaiseksi? Se, joka aina vaihtaa biisin seuraavaan, kun se edellinen on vielä kesken? Se, joka hehkuttaa jotain tosi hyvää vastikään kuulemaansa biisiä (kuten biisi nimeltä Anal Bleach), joka on oikeesti ihan paska.

Noh, tämä edellä mainittu tapaushan on Isäntä. Olen kuvitellut, että se on oikeesti pahin kaikista. IKINÄ. Sen lempipuuhaa bileissä on pitää musavisa, sattuneesta syystä. Ja mä en (yllättäen) ikinä pärjää niissä musavisoissa.m

Mutta nyt olen löytänyt Isäntää pahemman ihmistyypin. Se on sellainen, joka kuuntelee sitä omaa lempimusiikkiaan mukana kulkevasta matkakaiuttimesta ihan joka paikassa ja täysin muista ihmisistä välittämättä. Metrossa, bussissa, yliopiston rappusilla, kahvilassa, aamujunassa...

Miksi? Käyttäkää kuulokkeita, niinkuin muutkin tekee! Eilen kuuntelin junassa venäläistä räppiä. Oikeesti. En tiedä kumpi pitäisi kieltää lailla, venäläinen räppi vai ne bluetooth-kaiuttimet. Parasta tässä ihmistyypissä on se, että 1) ne hengaa lähes poikkeuksetta aina yksin, ja 2) ne popittaa sitä musiikkiaan niin kovaa, että jos junassa erehtyy tämän ihmistyypin viereen, ei kuule sitä omaa musiikkiaan niistä kuulokkeista, vaikka ne ois täysillä.

Rakkaat kanssaeläjät,
käyttäkää niitä kuulokkeita.

Vauvajuttuja

Työhuone on nyt korvattu kokonaan, vauvan huone alkaa olla valmis ja vaan itse vauva puuttuu. Vaippakakku odottaa vielä purkamistaan. 

Vanha työhuone.

Vauvan huone.

On muuten yllättävän vaikeaa alkaa kutsumaan "vierashuonetta" tai "työhuonetta" "vauvan huoneeksi". Usein olenkin sanonut vahingossa "lastenhuone", vaikka yksi kaveri meille on vain tulossa. Sohva haluttiin jättää kahdestakin syystä. Ensinnäkin haluamme, että meillä on jokin vieraspeti, joka on paikassa josta kissat saa lukittua pois. Toiseksi, Isäntä joutuu heräilemään aikaisin ja ajamaan paljon tulevan syksyn aikana, joten jos vauva kovasti valvottaa, jompi kumpi voi siirtyä nukkumaan toiseen huoneeseen. Isännällä on kyllä aikamoiset unenlahjat, mutta voi silti olla että Isäntä herää vauvan huutoon. Parempi yksi väsynyt äiti kotona vauvan kanssa kun väsynyt isä tien päällä. Sohvan kulmassa näkyy tekemäni valopallo, jonka tarkoitus on olla välillä syysöisin päällä ja välillä pois, jotta vauva oppisi nukkumaan sekä pimeässä että vähän valoisammassa. Sen lopullinen sijoituspaikka on vielä hieman hakusessa.

Lipaston päällä on ne kehystetyt kortit, joista aiemmin mainitsin. Taiteilija oli tosiaan Leonard Filgate. Pitää varmaan koittaa tilata jostain taiteilijan Rip Squeak-kirjojakin kirjakaappiin taulujen kaveriksi. Haluaisin vielä pari omaa vanhaa tauluani seinälle, tosin niiden paikka lienee pinnasängyn päällä. Isäntä lyö niiden naulat seinään kun ehtii. 

Hoitopöytä pääsi vauvan huoneen sijaan yläkerran aulaan vessan oven lähettyville. Meillä ei ole vessassa mitään laskemispintaa, pesukonekin kun on päältä täytettävä, joten halusin hoitopöydän helposti hollille. Hoitopöytään laitettiin pyörät, joten se on helposti vedettävissä vessan oven eteen lähelle lavuaaria. Hoitopöydän pehmusteen päälle pitäisi vielä tehdä jokin suojakangas. Nyt olen pikaisesti kietaissut siihen päälle vain äitiyspakkauksesta tulleen kosteussuojakankaan.

Ylimpään laatikkoon laitoin vauvan ensimmäisiä sisävaatteita, kuten bodyja, potkupukuja ja housuja. Alemmassa laatikossa on harsoja ja peppupyyhkeitä. Vasemmalla olevista lokeroista löytyy vaippoja, vanupuikkoja, sinkkivoidetta, puhdistusainetta, suolaliuospipettejä ja muuta härpäkettä mitä vauvan kanssa voi tarvita. 

Vauvan huoneeseen pitäisi vielä laittaa musiikintoistoa varten kaiuttimet, sillä tarkoitus olisi ainakin yrittää totuttaa vauvaa nukkumaan alusta asti kaikenlaisessa metelissä ja myös hiljaisuudessa. Nähtäväksi jää kuinka ääniherkkä hänestä sitten tulee. 

Musiikista ja vauvasta puheenollen! Löysin ehkä maailman söpöimmän jutun, rockabye babyn! Spotifysta löytää ainakin soittolistoja ja tein jo vauvalle omaa soittolistaa, johon laitoin oman mieltymykseni mukaan eri rock-biiseistä tuunattuja vauvanlauluja. Jumituin sohvalle melkeen koko aamupäiväksi niitä kuuntelemaan ja olin ihan fiiliksissä! Voi johtua raskauden pehmentämistä aivoista, mutta ne oli mielestäni ihan ylisöpöjä eikä yhtään niin ärsyttäviä kun monet lastenlaulut. Laulu niistä vaan puuttuu, mutta kun melodia on tuttu, niin niihin on kiva lauleskella itse päälle. Aivan ihania!