Tuliaisia messureissulta

Terveisiä lapsimessuilta! 

Paljon siellä oli tavaraa ja porukkaa! Jos olisin jokatavaran hiplaaja, niin siellä olisi kyllä viihtynyt huomattavasti pidempään, mutta itse olin hieman ehkä pettynyt siihen vauva-ajan tarjontaan. Olisin toivonut enemmän vaunuesittelijöitä ja sen sellaisia, mutta siellä oli Britax/Brio ja Stokke. Siinäpä ne. Ei kauheasti vaunujakaan vertailtu tai ihmetelty. Pakolliset messuvaateostokset tuli kuitenkin tehtyä.

Pipo ja pökät

Siellä oli samalla kädentaitomessut, OutletExpo, ModelExpo ja PetExpo. Kädentaitomessut oli aika yhtä tyhjän kanssa niiden Turun kädentaitomessujen jälkeen, mutta löytyi sieltä yksi nahankäsittelyaine, jota oli pakko ostaa sitä testattua vanhaan nahkatakkiin. OutletExpossa ei ollut mitään meitä varten ja ModelExpossa en tiedä edes käytiinkö. PetExpo sen sijaan oli ehdottomasti Isännän lempipaikka. Siellä oli ensinnäkin pupuja, jotka kierrettiin toki kaikki läpi. Isännän teki valtavasti mieli tunkea sormensa jokaiseen häkkiin kieltolapuista huolimatta. Isännän ehdoton ykkönen oli kuitenkin PetExpon yläkerta, jossa oli kissoja. Siellä sitten kierreltiin ja ihasteltiin rotukissoja. Ei ollut meidän kissojen kasvattajia osallistumassa siellä olleeseen näyttelyyn, mutta kaikkia mahdollisia rotuja siellä melkein oli! Ostettiin meidän kisuillekin tuliainen sieltä Ragdoll-esittelykojulta!

Maksoi euron. 

Reissun suurin anti oli kuitenkin kotimatkalla, kun käytiin morottamassa veljiä ja niiden lapsia. Saatiin vauvanvaatteita sen verran, että meillä taitaa alkuajan vaatteet olla kasassa! Vaatteita sateli etenkin toisen veljen puolelta, veljellä kun on tammikuun lopulla syntynyt suloisen suloinen lapsonen, jolta jää jatkuvasti vaatteita pieneksi. Tuohon vielä lisää ne muutamat itseostetut.

Kaikki kokoa 54-64

Kokoa 68-74. 

Eiköhän me alkuun päästä!

Nyt mennään Isännän kanssa saunaan viettämään viimeistä yhteistä saunahetkeä viikkoon! Huomenna Isännällä alkaa uudet tuulet uudella työmaalla ja itse lähden Raumalle karkuun yksinäisyyttä ja kaatuvia kotiseiniä!

Just because I can

Mä ostin meille liput viikonloppuna Helsinkiin Lapsi-messuille. Siellä samalla on kädentaito-, PetExpo-, ModelExpo- ja OutletExpo-messut, joten eiköhän sieltä jotain mielenkiintoista löydy. Ajatus lähti lähinnä siitä, kun meistä kumpikaan (minä ja Isäntä) tiedetä vauvoista oikeestaan mitään. Ja ehkä jopa siitä, kun Isäntä on nyt päässyt reissailemaan yksinään niin paljon, että palan jo halusta poistua kotoa päiväksi, vaikkakin se paikka olisi Helsingin messukeskus ja väenpaljous.

Katselin eilen Bola-koruja netistä. Ajatus lähti siitä, kun salaisessa facebook-ryhmässämme yhden osallisen koru oli saapunut. En edes tiennyt niistä ennen ja niitä on ihan törkeä valikoima eri nettikaupoissa! Se on siis perus raskaushömppää, ideana että koru helisee siinä mahan päällä raskausaikana ja sitten vauvan synnyttyä se helinä rauhottaa sitä vauvaa ja saa sen tuntemaan olonsa turvalliseksi. En kuitenkaan ostanut mitään, katsellaan ehkä myöhemmin uudelleen.

Olen nyt kuullut jonkun verran näitä arvostelevia "en olis uskonu sua raskaushömppä-ihmiseksi" ja ihanan kannustavia "kaikki on kuule vielä mahdollista" -kommentteja, ja olen nyt kuitenkin päättänyt nauttia tästä raskausajasta täysin siemauksin ja olla ajattelematta niitä pahimpia mahdollisia skenaarioita. Voihan se sikiö toki kuolla kohtuun, mennä vielä kesken, olla vaikeasti vammainen, kuolla kätkyt kuoleman, sairastua myöhemmin tai jäädä vaikka auton alle, mutta minkä ihmeen takia mun pitäis koko raskausaika ajatella ensin pahinta? Muutaman lannistavan kommentin ja parin yksinäisen mietintähetken jälkeen olen päättänyt jättää ne kommentit omaan arvoonsa. Että kattokaa vaan kun kohta killuttelen Bola-korua mahan päällä, kuuntelen niitä sydänääniä heilutellen sormusta mahan päällä ja litkien samalla vadelmanlehtiteetä. Just because I can.