Ihana Kela taas

Ai että kun on ihanaa taas työstää opintojuttuja Kelan kanssa. Koska menen kouluun ja tarkoitus on oikeasti jotain opintojakin saada suoritetuksi, Lilin pitää mennä hoitoon. Itseäni kauhistuttaa jo valmiiksi se, että pienokainen joutuu melkeimpä heti täysipäiväisesti hoitoon, mutta tässä tilanteessa vaihtoehtoja ei juuri ole. Etenkin alussa on paljon läsnäolovelvoitteita, enkä voi lasta ottaa mukaan. Lisäksi opinnot sisältävät paljon lukemista, joten täysipäiväisesti pitää lukea, oli luentoja tai ei.

Tein Kelalle ilmoituksen hoitopäivärahan muutoksesta syyskuun alusta lähtien, siitä samasta ajankohdasta, josta olemme hakeneet hoitopaikkaa Lilille toivoen, että neiti saa hoitopaikan ja mielellään jostain lähistöltä. Samalla tein opintotukihakemuksen huomatakseni yllättäin, että minulle ei myönnetä asumistukea opintotuen yhteydessä, koska minulla on lapsi. Koska minulla on lapsi, olen perheellinen ja kuulun yleisen asumistuen piiriin ja täten koko ruokakunnan tulot ja rahat vaikuttavat asumislisään. Koska Isännällä on vielä työn kautta autoetu (joka ei muuten todella tarkoita ilmaista autoa vaan huimasti suurempaa veroprosenttia), minun ei ole mahdollista saada mitään asumislisää. Käytännössä siis tuloni opiskeluaikana tulee olemaan sen vajaa 300 euroa, josta lähtee vielä verot. Työnteko näytteenotossa (iltaisin ja viikonloppuisin) opiskeluaikana ei oikeen tule kyseeseen, sillä jos menen veilä päivystyshommiin töihin, en näe rakasta tytärtäni käytännössä koskaan.

Entäs aikuiskoulutustuki? Sehän olisi ansiosidonnainen ja mitä parhain vaihtoehto. Vaadittava 8 vuoden työelämässäolokin juuri ja juuri täyttyisi. Toinen kriteeri kun on, että on työpaikka, josta jää opintovapaalle ja kuten jotkut ehkä muistavatkin, fiksuna tästä tietämättömänä irtisanoin itseni keväällä Turun työpaikasta, jotta saisin tarvittaessa ansiosidonnaista työttömyystukea kun haen täältä seudulta töitä. Eipä käynyt sillon pienessä mielessäkään, että se vaikuttaisi millään tapaa mihinkään jos pääsen opiskelemaan.

Kysyin Kelan sedältä kun sinne soitin, että onkos niillä sitten mitään muita tapoja tukea perheellisiä opiskelijoita kun ottamalla asuntotuki pois. Hän kysyi, että mitäs lapsen hoidon suhteen on tarkoitus tehdä. Kun kerroin, että kunnalliseen päivähoitoon on mentävä, kun itse lähden koulun penkille, hän totesi, että jos hoidan lapsen kotona, saisin kodinhoidon tukea. Meinasin sanoa, että hei kiitos tiedosta, soitankin sinne yliopistolle että onko heillä mahdollisesti lastenhoitopalveluja mm.  luentojen ajaksi.

Olen ennenkin avautunut tästä Kelan kanssa painimisesta ja opintotuen tulorajoitusten reiluudesta, mutta en pienessä mielessänikään osannut kuvitella, että nyt tulisi mitään ongelmia, kun töitä ei ole vielä mahdollista tehdä. Alkaa jo tuntua siltä, että Kelalla on jotain henkilökohtaista minua vastaan. Äitiyspäivärahojenkin kanssa oli omat kirmuransa ja lopulta sain sitäkin vähemmän, mitä alunperin minulle luvattiin.

Perjantai oli kaiken kaikkiaan niin persepäivä näiden kaikkien selvitysten lomassa. Lili huusi, ei suostunut syömään kunnolla, ei nukahtanut millään ja hermo oli jokseenkin pinnassa jo näiden asioiden kanssa. Onneksi Isäntä tuli töistä kukkapuskan kanssa. Isännän työpaikka lähetti minulle oikikseenpääsy-kukat. Isännän työpaikka on ehkä huomaavaisin ikinä!

Kuten Isännälle sanoin, onneksi nyt pääsin edes sinne oikikseen, meinaan jos kyseessä olisi (toisen suunnitelman mukaisesti) tradenomikoulutus, eli toinen ammattikorkeakoulutus, en todennäköisesti jaksaisi nähdä vaivaa elää kädestä suuhun seuraavia vuosia. Toiseksi, leijun edelleen niin pilvissä, että nämä epäonnen pudotusyritykset ei ihan vielä ole osunut ihan täysillä ytimeen.

Ihanan vihastuttava Kela

Kela. Se ihana laitos, jota monet tuntuvat niin ylistävän. On se ihanaa kun meillä suomalaisilla ei ole hädän päivää, kun valtio pitää meistä huolta!

Omat kokemukseni Kelasta on vähän toisenlaiset. Lähes koko opiskeluajan sain taistella kyseisen laitoksen kanssa väsymykseen saakka. Tarkat laskelmat oli aina tehty siitä, paljonko voi tienata, mutta aina ne jotenkin kusi. Kuka nyt osaisi huomioida kesätyöpaikan lomarahat verotettavaksi tuloksi jo alkuvuonna, etenkin kun baarihommissa aina maksettiin lomarahat palkan ohella. Kun perui loppuvuoden opintotukia, kukaan ei ennalta maininnut, että myös opintolainan valtiontakaus menee siinä samalla. Siinä sitten teet kahta kauheammin koulun ohella töitä ihan vaan vuokran ja ruuan eteen ja maksat vielä seuraavana vuonna tukia takaisin.

Mielestäni opintotuen maksamisen osalta ei pitäisi vaikuttaa mikään muu, kuin opintojen eteneminen. Kuitenkin niistä työtuloistakin joutuu maksamaan vielä enemmän veroja kun nostaa tukia ja se niiden tulojen laskeminen ja seuraaminen on kaikkea muuta kuin helppoa juurikin näiden ylimääräisten juhlapyhälisien ja lomarahojen ansiosta. Mikäs valtion mielestä on mukavampaa, kun ajetaan ne ahkerat ja työtä mielellään tekevät ihmiset oikeasti sinne burn outin partaalle, niin jos saataisiin niidenkin elämät niin pilalle, että saadaan niistäkin valtion elätettäviä. Tämä koko systeemi on kuitenkin itseään ruokkiva noidankehä niille opiskelijoille. Tekee töitä ja tienaa -> peruu tukia -> ei saa opintolainaa -> tekee lisää töitä -> peruu lisää tukia -> maksaa seuraavana vuonna takaisin ja kaiken hauskinta on se, että ellei maksa seuraavana vuonna toukokuuhun mennessä "vapaaehtoisesti" tukia takaisin, ne saa maksaa sitä seuraavana vuonna 15 prosentin koron kera. Jos tuet palauttaa "vapaaehtoisesti", mitään vaihtoehtoisia maksujärjestelyjä ei ole saatavilla, eli homma on tässäkin tilanteessa kustava kokonaan ennen kun valtiolta saa minkäänlaista sympatiaa. Tai maksujärjestelyjä.

No niin nyt taas kävi, että koska nyt olen siirtynyt sieltä Kelan "opintotuki" puolelta sinne "lapsiperheiden" puolelle, edelleen on ongelmia. Oman hankaluutensa jo tuo se, että minulla oli kaksi työpaikkaa: päätyö ja näytteenottoharrastus. Näistä päätyö ei maksa minulle äitiysloman ajalta palkkaa, mutta näytteenottoharrastus maksaa vähän. Tämän lisäksi tulot lasketaan viimeisen 6 kuukauden ajalta ja sinne väliin kuuluu yksi reilu kuukauden palkaton opintovapaajakso, joka on päätyöpaikan ilmoituksessa ilmoitettu. Vähän osasin arvata, että ei kaikki voi mennä heti oikein.

Päätöksen tultua tätä palkatonta jaksoa ei tosiaan ole huomioitu laskelmissa lainkaan. Vuoden tulot on siis laskettu puolen vuoden perusteella, jossa on alle 5 kuukauden tulot. Toisin sanoen tämän hetken laskelmien mukaan olen saamassa tukia sen mukaan, että 9 kuukauden tienistit olisivat koko vuoden tulot. Ihan riemusta täällä hypin.

Otin nyt ensimmäisen puhelun sinne Kelaan, ja poika puhelimen toisessa päässä oli sitä mieltä, että ei sitä palkatonta jaksoa kyllä ole huomioitu. Hän palautti asian takaisin sille jollekin, joka tästä asiasta tekee laskelmat ja sen päättää, mutta epäili, että koska kyseessä ei ollut työttömyys, vaan palkaton opintovapaa, tätä ei ehkä huomioida laskelmissa lainkaan. Varmaksi hän ei kuitenkaan osannut asiaa sanoa. Nyt odotetaan sitten Kela-päättäjältä puhelua, että kuinkas tässä nyt sitten käy. Mielenkiinnolla odottelen, sillä sillon ennen opintovapaata soitin Kelaan ja varmistin, että tämä palkaton opintovapaa sitten varmasti huomioidaan tulojen laskemisessa. Kuulemma huomioidaan, kunhan se vaan ilmoitetaan.

Ihan tajuttoman mukavasti alkoi taas tämäkin asiointi Kelan kanssa. Jos tämä menee edes jotenkin vähän kivuttomasti läpi ilman sen suurempia ongelmia, lupaan toimittaa Turun Kelaan pellillisen raparperipiirakkaa. Hieman on kyllä sellainen fiilis, että saadaan Isännän kanssa mussuttaa sitä piirakkaa ihan vaan täällä kotosalla.