Pikkuveikka on ollut kanssamme kohta kolme kuukautta. Heti syntyessään hän antoi itsestään kuvan vanhana sieluna: synnyttyään hän älähti "bää" ja rintani päällä hän avasi toisen silmänsä ja tähysteli ympäristöään rauhallisena. Kun kina imeytyi sen verran, että hän sai toisenkin silmänsä auki, hän katseli ympäristöään isoilla silmillään.
Veikka on rauhallinen ja perustyytyväinen vauva. Hän tykkää olla lähellä, mutta hän toisinaan rauhoittuu myös itsekseen. Hän ei älähdä pienistä eikä ole pitkävihainen. Hän nauttii hoitopöydällä olosta, eikä ole moksiskaan vaikka hänen takapuolensa pestäisiin viileällä vedellä tai jos hänet riisutaan. Hän on syntymästä saakka nostellut päätään ja neuvolassa hän sai lähetteen fysioterapiaan jäntevyyden vuoksi. Mitään ylijäntevyyttä ei kuitenkaan todettu. Nyt Veikka jo syliin nostettaessa nojaa eteenpäin ja häntä on mukavampi kantaakkin, kun hän ei jännitä selkää kaarelle kokoajan.
Veikka vie ahkerasti nyrkkejä suuhunsa ja seuraa ympäristöään. Seuraamisen vuoksi 2kk neuvolassa jäätiin seurantalinjalle, kun Veikka ei seurannut lelua ilmeisesti edellytysten mukaisesti. Veikka painoi 2kk iässä 6 800g, eli hän kasvaa rintamaidolla oikein hyvin. Täysimetyksellä mennään. Viimepäivinä on ollut pientä rintasyrjintää ja vähän rintaraivoakin, mutta eilen näistä ei ollut enää mitään merkkejä ja Veikkanen viihtyi rinnalla taas oikein hyvin. Selvästi on kyllä tullut sellaista pälyilyä, että ruokailu pitää keskeyttää ja katsella vähän ympärille ja jutella äidille kesken kaiken. Hymyjä tulee paljon ja juttelua on alkanut myös tulla: pääasiassa sellaista pientä huhuilua. Vuorovaikutus on kyllä niin vastustamattoman ihanaa!
Tänään on jälleen neuvola, joten mielenkiinnolla odotamme mitä tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti