Monta kissan unta

Vauvanuni

Kesken leikin-uni

Kuulolla-uni

Päiväuni

Mörssäriuni

Vahtiuni

Puutuvat jalat -uni

Totaali black out uni

Sohvauni

Möykkyuni

Yöuni

Isännän korvausuni

Jääkaapin vahti-uni

Koivet ojossa-uni

Sohvauni vol2

Käsinoja-spoon -uni

Venytysuni

Vatiuni

Nautinnollinen uni

Unijuoksu

Kenguru-uni

Rento uni

Seinäsuorauni

Solmu-uni

Piilouni (vaarallinen)

Saunauni

Kuumeisen kyljessä-uni

Rasismista

Mä ajattelin, etten ota kantaa asiaan, koska aihe on aika arka, mutta mun on nyt ihan pakko koska asia on paisunut niin paljon. Asian nimi on rasismi. Homma sai alkunsa eilen, kun artisti nimeltä Musta Barbaari syöksyi Megadethin keikan lavalle ja on sen jälkeen saanut osakseen paljon "rasistisia" kommentteja. Niin paljon, että on sanattomaksi jo mennyt ja retweettailee nyt niitä rasistisia kommentteja eteenpäin hashtagein rasismi2014. Kaiken ihonväriin liittyvän huomiohuorauksen jälkeen minua on jäänyt häiritsemään se, että "rasismin" avoimuutta kauhistellaan tämän asian suhteen. Mielestäni on mielenkiintoista, miten suomalaisten "rasismi" näkyy niin selvästi, mutta näiden tummaihoisten rasismi valkoisia kohtaan jää vaille huomiota kokonaan.

Onko rasismia sanoa isonenäistä megaklyyvariksi? Tai pienileukaista leuattomaksi? Tai homoseksuaalia hintiksi? Tai tummaihoista mustaksi? Ilkeää se on, mutta ikävä kyllä ihmiset halventavat ja haukkuvat toisiaan ja haukkumasanat yleensä keksitään niistä asioista tai piirteistä, mihin huomio kiinnittyy. Suomessa ikävä kyllä tumma ihonväri erottuu joukosta, joskus jopa edukseen.

En todella tarkoita sitä, että kukaan suomalainen ei ole rasisti tai että tummaihoiset olisivat rasisteja, mutta selvennän asiaa hieman.

"Rasismi eli rotusyrjintä tai rotusorto on aate tai toiminta, jossa ihmisten rotuluonteen ja siihen liittyvien fyysisten sekä henkisten piirteiden erilaisuudella perustellaan eriarvoista kohtelua eli syrjintää.^[1] Rasismiksi voidaan kutsua myös toimintatapoja ja yhteiskunnallisia rakenteita, jotka johtavat näihin seikkoihin perustuvaan eriarvoisuuteen." (Wikipedia, Rasismi)

Jos tummaihoinen suututtaa valkoihoisen, valkoihoinen ei saa käyttää sanaa "musta" tai "neekeri" tai mitään vastaavaa, koska hänet tuomitaan heti rasistiksi. Mitä jos tämä olikin haukkumista? kiukun tai turhautuneisuuden purkamista ihan yhtälailla kun jos se olisi kohdistunut toiseen, vaikka valkoihoiseen? Ei sellaisen ihmisen nenää parjata, kenellä ei ole millään tavalla poikkeavaa nenää. Miksi tummaihoinen saa haukkua valkoihoista "rasistipaskaksi" ja "rasistiksi" ihan vapaasti osittain ilman syytäkin ilman rasistileimaa omassa otsassaan?

"Haukkumien (puhekieltä) nimitellä loukkaavasti tai halventavasti, ilmaista usein patoutunut tyytymättömyytensä toiseen tai tämän aikaansaannoksiin, purkaa kiukkunsa tai muu kielteinen mieliala jollekin; herjata, sättiä, moittia, parjata." (Wikipedia, haukkuminen).

Huomaako kukaan muu tässä eroa? Valkoiset usein tuomitaan rasisteiksi, vaikka se rasistiksi haukkuja useammin kantaa kontollaan suurempaa rotuvihaa valkoisia kohtaan, kun toisin päin. Ja kyllä, suomalaisistakin löytyy rasisteja, mutta tyytymättömyyden ja kiukkunsa purkaaminen ei kuitenkaan ole rasismia, vaikka pahaa sanaa käyttäisikin. Kyllä täällä maailmassa ihmisiä haukutaan puolin ja toisin. Jos "musta" on rasistinen ilmaisu niin on myös "huora" ja "homo".

Huomioni tämä asia on kiinnittänyt, koska oltuani siellä surullisen kuuluisassa jenkkilässä näin sitä ihan oikeaa rasismia ja se ei todellakaan ole sitä, että joku suomalainen umpi-idiootti kännissä huutaa ohikulkevalle tummaihoiselle, että "neekeri". Se on idiotismia, tyhmyyttä ja provosointia, sillä ei ole mitään tekemistä varsinaisen rotuvihan tai syrjinnän kanssa. Se ohikulkeva tummaihoinen voisi ihan yhtälailla olla "testosika" tai vaikkapa se "megaklyyvari" tai "ihmiskuula".

Se rasismi, jota minä olen kohdannut ilmenee enemmänkin niin, että tummaihoista lasta kyykytetään koulussa ja opettaja "jättää huomioimatta" tai yöllä hyökätään tummaihoisten taloon ja ammutaan kaikki. Minunkin kimppuuni on meinattu käydä vain, koska satuin siinä tilanteessa olemaan valkoinen. Minun ei kyllä tullut mieleenkään jäädä provosoimaan ja ajamaan oman rotuni etuja, vaan luikahdin mahdollisimman nopeasti tilanteesta pois. Ehkä olisi pitänyt. Kyllä pari "neekeriksi" kutsumista on kuitenkin aika pientä rasismiksi. Ja mitä voi odottaa, jos suututtaa kaikki Suomen Megadeth-fanit, hevivaltio kun ollaan? Jos kyseessä olisi ollut harvinaisen isonenäinen kaveri, olisi kaveri varmasti kuullut nenästään, jos lihava, olisi hän kuullut ylipainostaan, nyt se vaan sattui olemaan tummaihoinen. Siinä vaan on helppo haukkua, mikä osuu silmään, mutta en minä sitä varsinaisesti rasismiksi kutsuisi.

In the end, onhan suomessa sadellut valkoihoisillekin julkkiksille ja artisteille tappouhkauksia ainoastaan julkisuuden vuoksi. Mitä se sitten on? Onko Johanna Tukiainenkin oma rotunsa, jota syrjitään, vai onko hän vaan hölmöilyllään herättänyt ihmisten paheksunnan? Kyllä jotkut sitäkin fanittaa. Itselläni ei ole tummaihoisia vastaan yhtään mitään sen enempää kun valkoihoisiakaan, enkä sen jenkkivuoden aikaisten tummaihoisten ja meksikolaistaustaisten kavereiden jälkeen ole ihonväriin osannut edes kiinnittää sen enempää huomiotakaan, mutta silti olen Suomessa, etenkin täällä Turussa baarihommissa saanut monta kertaa rasisti-huudot perääni. Esimerkkinä kerran kun en suostunut myymään olutta valomerkin jälkeen tai toisen kerran kun eräs herra oli jo niin hyvässä humalassa, että nukkui lattialla ja kävin ehdottamassa narikan kautta kotiinpaluuta.

Tropiikkia

Kotiuduttiin eilen siinä puolenyön tietämillä. Piti odottaa auringonlaskua ennen kun päästään ajamaan, koska autossa ei ole ilmastointia ja joku emäntä taisi unohtaa puhelimensa isän luokse, joten matka vielä vähän viivästyi entisesäänkin. Isän luona kellarikerroksessa, ihanassa kellarin viileydessä nukkumisen jälkeen kotona odotti arki ja ihana todellisuus, kun oven aukaisun yhteydessä kasvoille lehahti trooppisen kuuma ilma, kuin lehmän hönkäys nostaen välittömästi hien pintaan ja keräten iholle, tilan viileimpään pintaan kosteutta. Unohdettiin siis avata ikkunat ennen lähtöä, tosin tuskin se näillä helteillä paljoa olis auttanut. Yöllisen kaikki röörit auki-tuuletuksen jälkeen aamulla oli enää 29,4 astetta sisällä, ulkona oli 21.

Luulin eilen, että työt alkaisi tänään kahdeksalta, mutta yllätys yllätys, töissä pitikin olla jo 6.45. Nämä aamut on juuri niitä, joita ei todella tule ikävä labratyössä. Yö oli todella tuskainen. Ihan törkeän kuuma ja jostain syystä Isäntä kiipusti päälleni vähän väliä. Millon sillä oli jalka mun päällä, millon käsi, millon molemmat jalat ja yhdessä vaiheessa se tunki päänsä mun kainaloon. Ahh mikä ihana hikinen yö. Unta taisi tulla otettua yhteensä joku parisen tuntia.

Työpäivä loppui vihdoin ikuisuudelta tuntuneiden tuntien jälkeen ja pääsin kotiin. Aamulla oli ongelmallista, kun puhtaat vaatteet olivat lähestulkoon kokonaan loppu, joten pääsimpä pyykkäämään. Pitänee viedä ne pyykit tonne parvekkeelle ja avata kaikki röörit, ei meinaan ehkä kestä enää yhtään lisäkosteutta täällä sisällä. Kunpa nämä helteet jo hellittäisi, mutta pah.

Iltapäivä mennään viettämään Naantalin puskiin jonnekin leirintäalueelle vanhempaa veljeä morottamaan. Kissat taitaa päästä mukaan, ettei ne ihan läkähdy täällä. Ne on kyllä viikonlopun jäljiltä niin täynnä reissailua, mutta ainahan uusissa paikoissa on kivaa. Etenkin ulkona.

Siedätyshoitoa

Viimeaikoina olen joutunut harmillisiin tilanteisiin kun auringon välttely on käytännössä mahdotonta, hiki vaan valuu, uiminen virkistäisi ja pitäisi peseytyä luonnonvedessä. Kaikki edellämainitut ovat syy tähän iänkuiseen ihovammailuun, ihottumaan, kutinaan ja ihon arkuuteen.
Tossa viimeviikolla kävin lääkärissä vähän uusiuttamassa voidereseptejä ja lääkärisetä ehdotti, että jos koittaisi olla rasvaamatta kokonaan ja ottaisi siihen ihottumaan aurinkoa. Niinkun siedätyshoitoa.

Yleisesti muun muassa allergioiden kohdalla kannatan monessa tilanteessa siedätyshoitoa. Olenhan itsekin pienenä ollut allerginen kaikelle mikä liikkuu ja vähän päälle. Meillä on kuitenkin aina ollut kotona eläimiä, pupuja, koiria, kissoja, hevosia, ja tänäpäivänä en ole allerginen juuri millekään. Kyllä ne allergiatkin tulee "kohdata". Ei se todellakaan ole lyhytkestoista se siedätys ja siihen vaaditaan paljon kärsivällisyyttä ja ärsyttäviä oireita. Kuten yksi lääkäri sanoi jossain terveys-lehdessä, että allergia ei ole sairaus, se on ominaisuus.

Miksi sitten itse en kokeilisi? Iho on kuitenkin niin ärsyttävä asia, kun se näkyy jatkuvasti päällepäin ja se kutina on ihan järkyttävää, mutta näin aikuisiällä siihen kutinaan osaa jo itse puuttua kun sen raapimisen tiedostaa ja voi sitä rasvaa laittaa sitten ihan paikallisesti, siihen kutina-alueelle. Ja tarvittaessa sitten laittaa sitä hätäkeinokortisonia. Kyllä sitä nyttenkin joutuu käyttämään.

Mutta enhän mä voi jättää kokonaan rasvaamatta? Mä olen tehny sitä aina! Sehän on sama kun seisoisi paikoillaan keskellä hyttysparvea, yhtä tyhmää ja kutina on samalla asteella. En kuitenkaan voi sanoa kokeilleeni kaikkea, jos en uskalla kokeilla sitä.

Jatkossa siis en enää välttele aurinkoa yhtälailla, uiskentelen vapaasti luonnonvesissä ja jätän rasvapurkin kotiin. Tämä viikonloppu on mennyt niissä merkeissä, että uitu on ja peseydytty luonnonvedessä. Kortisonikuuri on vielä menossa ja iho pitäisi saada hyvään kuntoon ennen kun tämä empiirinen tutkimus voi kunnolla alkaa. Nyt iho alkaa näyttää aika hyvältä pienimuotoista kutinaa lukuunottamatta. Here we go!

Tänään vielä mattopesua ja kotiin vasta illalla, helteen helpotettua. Seuraavat kaksi viikonloppua on tiivistä työntekoa, joten koitan imeä viimeisetkin lomatunnelmat itseeni.

Parvekkeelta tipuja katselemassa

Aidan toiselta puolelta

Tylsää

Tiedättekö, joskus on niin tylsää, että vaikka olisi mitä tekemistä, on tylsistynyt. Eilen oli taas sellanen päivä. Useimmiten on sillon kun Isäntä on pois. Se on ihan käsittämätöntä kuinka paljon sellaisesta tietokoneella hiljaa istuvasta Isännästä on seuraa jo pelkällä olemassaolollaan. Isäntä on taas ollut loppuviikon pois kotoa. Taitaa olla jo enemmän tapa kuin poikkeus nämä työmatkat.

Tylsyydessä on se ongelma, että kun on tylsää, niin ne pienetkin tekemiset alkaa ärsyttää. Tiedättekö, istut sohvalla ja katsot vaikka telkkaria, mistä ei tule mitään katsottavaa, mutta sitten tuleekin jano. Kuinka ärsyttävää se sohvalta nouseminen voi olla!? Sama tulee vastaan usein jos töissä on hiljaista. Odottaa niitä asiakkaita, mutta kun on hiljaista ja niitä ei tule, se yksikin asiakas alkaa ärsyttämään.

Olisihan mulla ollut eilen illalla tekemistä vaikka kuinka paljon. Sitä opinnäytetyötä voisi aina kirjoitella, syventävien teorioita voisi tehdä pois, voisi lukea jotain, käydä jossain tutun luona tai vaikka käydä lenkillä vaikka lenkillä olisi voinut kuolla lämpöhalvaukseen, mutta sen sijaan istuin kotona lähes kaikki sälekaihtimet kiinni True Blood maratonia katsellen.

Tänään mulla on oikeen levännyt olo, mikä on ihan hyvä, sillä viikonloppuna on taas paljon tekemistä. Sain vaihdettua itselleni vapaaviikonlopun, joten Isännän saapuessa kotiin suuntana on Rauma ja Mustan pitsin yö, eli ainut ilta kun kaikki Raumalaiset voi nähdä kaupungilla, samanaikaisesti. Se on sellaista raumalaisuuden ylläpitoa. Kaiken lisäksi eilisen lököilyn ansiosta sain tänään paljon aikaan. Olen jo ollut töissä, imuroinut, pessyt lattiat ja pakannut auton. Isäntä vaan puuttuu..

"Lomafiiliksiä"

Joka toinen päivä havahdun niihin grilliruuan ja oluen aiheuttamien vatsan seudun lisäkiloihin ja mietin, josko jotain pitäisi tehdä. Katson ikkunasta ulos, siellä on 28 astetta, en todellakaan ole aamuvirkku ja palaan vakioasentooni sohvalle, nostan jalat ylös ja ajattelen, että ehkä sitten syksyllä. Nyt joku voisi ajatella, että olen tehnyt jonkin suuren muutoksen ajatuksiini, mutta en ole! Työpaikka on tuossa muutaman sadan metrin päässä, ja tuolla on aivan liian kuuma tehdä oikeastaan mitään muuta kuin maata auringossa, enkä minä aurinkovammani vuoksi voi tehdä sitäkään. Lisäksi pitäisi löytää jokin erinomainen varjopaikka, jossa aurinko ei kärventäisi ihoani aiheuttaen tuskallista ihottumaa punoituksen lisäksi.

Viimeinen vuosi on mennyt kahta työtä tehdessä ja ne muutamat tunnit viikossa kun en ole ollut töissä, olen hyvinkin mieluusti makoillut sohvalla. Nyt kun työn määrä tulee väkisinkin vähenemään syksyä kohden, olen ajatellut mahdollisesti kuntosalilla käymistä. Myös juoksukoulu kiinnostaisi. Näillä keleillä en kyllä juokse ja kaipailisin vähän jotain maastoa siihen juoksutouhuun, ei tuolla teiden varsilla ole kiva juosta pakokaasuja hengitellessä. Oikeasti en edes pidä juoksemisesta, mutta voisihan sitä alkaa harjoittelemaan.

Noista saleista täytyy kyllä mainita vähän. Siis haluaisin käydä SALILLA, en missään zumbassa tai jumpassa. Sitä varten vaaditaan jäsenyys. Jäsenyys velvoittaa noin kahdeksi vuodeksi. Tietenkin on se yksi paikka, johon ei tarvita jäsenyyttä, mutta se on ihan toisella puolella kaupunkia. Miksi se ei sitten voi olla tässä lähellä, niinkun ne kaikki jäsenyyssalit? Tuo jäsenyys on muuten oikeesti aika tosi kallista ja se sisältää ne jumpat. Miksi ihmeessä maksaisin niistä jumppatuokioista, jos minua ei kiinnosta niissä käydä? Jos menee vain salille käymään ilman jäsenyyttä, niin kerta maksaa noin 10 euroa. Siis ihan oikeesti?! En todella maksa kymmentä euroa kerrasta. Ja mitäs nyt, jos ostan jäsenyyden jostain ja puoln vuoden sisällä ostetaan asunto, joka sattuu olemaan jonkun salin vieressä. Ei varmana ole se sali, josta se jäsenyys on ostettu. Hemmetin salit ja jäsenyydet! Periaatteesta jo yritän vältellä sieluni myymistä jollekin hemmetin Elixialle.

Voisihan sitä Isäntääkin yrittää buukata mukaan johonkin touhuun sitten syksyllä. Se ei kyllä tule olemaan helppoa. Joka tapauksessa meinaan nyt ottaa aivan rennosti ja nauttia näistä lisäkiloista ja siitä oluesta tarpeen tullen. Katsellaan sitä harrastustoimintaa sitten syksyllä tai mahdollisesti sen muuton jälkeen. Vähän lisäaktiviteettia ja vähemmän kesän myötä tulleita viikonloppuaktiviteetteja (=olut) niin kyllä niitä liikakiloja sitten katoaa.

Mufasallakin jää tällä helteellä leikit kesken.

Tänään kahvia on kitattu ja sohvalla istuttu, jos alkaisi valmistautua iltavuoroon.

Kuka tekee noin?!?

Sitten vähän elämän realiteetteja! Karua, mutta totta! Seuraavaa tekstiä lukiessanne varmasti moni miettii, että kuka tekee noin. Ne, jotka tuntevat piston sisällään, lukekoon uudelleen. Päivän kysymys: Miksi ihmiset valehtelevat oman terveytensä kustannuksella? Näkökulma: bioanalyytikko. Kohde: kaikki muut ihmiset. 1. Kun sinulta näytteenotossa kysytään, milloin olet viimeksi syönyt tai juonut, sitä kysytään koska joidenkien analyyttien pitoisuus veressä (mm. glukoosi, kolesteroli ym.) muuttuu ravinnon myötä. Et varmaan halua diabetes- tai statiinilääkitystä vain, koska et pysty myöntämään, että joit sen kahvin aamulla? Ja syömiseksi/juomiseksi lasketaan KAIKKI, mitä olet laittanut aamulla suuhusi. Kyllä, se pienen pieni leipä on syömistä, kuten on se "vain vähän puuroa"kin. 2. Sama virtsatieinfektioiden ja virtsanäytteiden kohdalla. Minulle henkilökohtaisesti on aiva yksi lysti kävitkö vessassa tunti sitten vai edellisenä iltana, mutta testi saattaa antaa vääriä negatiivisia, mikäli se rakkoaika on alle 4h. Lääkärille tämä voi olla hyvinkin oleellinen tieto, sillä jos siinä "pikatestissä" ei näy mitään, mutta siellä on huomio, että rakkoaika on alle 4 tuntia, hän voi pyytää uuden näytteen aamuvirtsasta. Vain, jotta Sinä saisit oikeaa hoitoa. 3. Sama kaikissa muissakin asioissa mitä terveydenhuollon henkilökunta sinulta kysyy. Kysymme, jotta osaisimme antaa oikeanlaiset ohjeistukset ja saisit mahdollisimman oikeanlaista hoitoa. Meitä ei oikeasti kiinnosta painatko oikeasti 5 kiloa enemmän mitä väität, tarvittaessa näemme yli-/alipainon päältäpäinkin. Ja lopuksi, käsittämättömyyden Grande Finale! Heikkohermoiset ja gynekologisia näytteitä kammoksuvat jättäväköön seuraavan lukematta: Naiset, gynekologiselle näytteelle ei voi tulla kuukautisten aikana, sillä punasolut peittävät tutkittavat epiteelisolut, jolloin näytteen ottaminen on täysin turhaa. Ja niistä kuukautisista on ihan turha valehdella, sillä sen kyllä näkee, jos sieltä tulee verta... Ja kyllä, jonkun ne näytteet on aina otettava. Teidän parhaaksenne!