Arkinen asia

On asioita jotka toimiessaan helpoittavat arkea, mutta on myös välttämättömyyksiä, jotka osuessa kohdalle tuntuvat tekevän arjesta huomattavasti hankalampaa. Ei oikeasti välttämättä hankalampaa, mutta jo se, että ne kiinnittävät erikoishuomiota päivittäin, alkaa ärsyttämään. Kuten esimerkiksi käsisaippua. Kun käsisaippua on lopussa ja sitä tulee huonosti ja vain vähän kerrallaan, sinne voi lirauttaa vettä pohjalle helpottaakseen saippuan käyttöä ja näin sen saa käytettyä loppuun. Kuitenkin sellaisen vedensekaisen saippuan kanssa läträäminen käy hermoille, kun aina kun sitä laittaa käteen, puolet on valunut jo lavuaariin ja sen reunoille sormien välistä. Nyt, sen sijaan että pesisi vain kädet, joutuu pesemään myös puolet lavuaaria. Todennäköisesti kuitenkin sitä käteen jäänyttä saippuavesilitkua on liian vähän ja joutuu ottamaan vielä lisää toistaen koko operaation.

Nyt, tänään olen saavuttanut vihdoin pitkäaikaisen painajaiseni ja päivittäin nähnyt todella paljon vaivaa hampaiden pesun yhteydessä. Joka kerta viimisen kahden viikon ajan olen vääntänyt ja puristanut sormet kipeinä ja nyt vihdoin se on ohi! Tänään vielä leikkaan sen auki ja otan viimiset ulos! Tervetuloa arjen mukavuus ja uusi tahna!

Viikonloppu ilman Isäntää

Tänää oli se päivä! Matka aamulla aurinko paistoi ja auto oli tulisen kuuma ja hikinen! Kaksi kulkijaa kävi autoon, painoi kaasua ja otti suunnan Suomen meteorologiseen persreikään, Nääsvilleen, Pirkanmaan keskukseen, Tannpereelle! Yleisesti Tampereena tunnetaan.

Nyt lähdetään!

Hotelli löytyi huomattavasti helpommin kuin parkkipaikka. Kävi ilmi, että joka ainoassa risteyksessä Tampereen keskustassa on kääntymiskieltomerkki. En ymmärtänyt lukea niitä "ehtoja" ennen kun tulin risteykseen josta ei saanut kääntyä kumpaakaan suuntaan ja suoraan ei päässyt. Vasemmalle ei saa kääntyä, mutta saa sittenkin kääntyä jos ajaa vain yhden kadunvälin. Mitäh?!

"Ajo sallittu Pellavatehtaankadun liittymään asti"
"Ei koske Linja-autoja, Takseja ja Huoltoajoa"

Mentiin sitten bussilla Särkkikseen ja käytiin parissa laitteessa. Oltiin menossa Tyrsky-nimiseen laitteeseen kun kuski ilmoitti että järvellä vähän salamoi että pidetään pikku tauko. Siinä mentiin sitten Aurinkoterassille olusille ja nachoille ja heti kun istuttiin siihen katoksen alle, alkoi pisaroida. Se yltyi kaatosateeksi. Siinä me istuttiin katoksen alla kun koko terassin latti kohta lainehti, kaikki kastui ku katos vuosi, ja me nautittiin niitä olusiamme siinä ainoassa kuivassa kohdassa. Not bad! Tuli kuitenkin yllättävä käänne, kun ystäväni kovin halusi Speedboat nimiseen veneeseen, joka sitten kasteli meidät täysin! Ja siis oikeasti täysin! Kaikki litimärkää ja alsuhousutkin väänsin kuivaksi.

Bussissa.

Vihdoin täällä!

Yksi pieni sadekuuro.

Etsi Lejjona!

Audiajelua.

Onneksi kelit suosivat loppuillan kun lähdettiin syömään ja kiertelemään paikkoja. Ilmeisesti olisimme tarvinnut jonkun paikallisen vähän neuvomaan toimintaamme, sillä eksyimme muun muassa Klubiin, jossa huomasimme olevamme punk-henkisten rockabilly-ihmisten ympäröimänä.Viimeisenä kohteena oli Tampereen Ilona, jota en ikinä kuuna päivänä voi tämän kokemuksen perusteella kenellekään suositella. Paikassa oli ainakin 200 asiakasta enemmän kuin sinne olisi mahtunut, sisäilma oli hengitetty jo ainakin 20 kertaa, lämpötila oli ainakin 50 astetta ja siellä oli mahdoton saada sitä mitä tilasi. Tilattiin pullo-olut jota mainostettiin seinällä, saatiin tuoppiolut ja kun kysyttiin, että entäs se pullo, niin sitä kuulemma "ei ole ollut enää pitkään aikaan".

8 kahdeksan euron Guinnessiä Klubilla.

Ilonassa. Pöydällä yksi lasi.

Kotimatkalla Tampeelle jäi oikein aurinkoinen keli, Eurassa satoi kaatamalla, Raumalla tilanne oli tasaisen aurinkoinen ja Laitilassa ajoin ukkosmyrskyn läpi. Tuo myrskyn läpi ajaminen oli kyllä kokemus, johon olisin toivonut Isännän vierelle, molemmat kun tykätään ukkosta katsella. Ja tulipahan auto pestyä kun vettä tuli niin, että oli melkeen pakko pysähtyä. Mynämäellä oli nätti keli ja olikin ihanaa ajella auringonpaahteessa Mynämäeltä Nousiaisiin 50km/h autoletkan ja traktorin perässä koko matka. Turussa näytti olevan vähän synkempää.

Nousiaisista. Edessä Turku.

Isäntä oli ensimmäistä kertaa kissojen kanssa kotona niin, että minä olin viikonlopun poissa kotoa. Tämä saattaa johtua siitä, että en juurikaan käy missään ilman Isäntää. En oikeastaan edes tiedä miksi. Isäntä vaan on oikeasti aikaa tosi hyvää seuraa. Viikonloppu oli ilmeisesti mennyt hyvin ja kuulemma ongelmitta ja Mufasa osoittikin tämän oksentamalla parvekkeelle puolentunnin sisällä kotiin saapumisestani. Oli kuulemma "ehkä syönyt vähän liikaa herkkutyynyjä". Ainakin oli siis saanut makeaa mahan täydeltä. Huvittavinta tässä ehkä on se, että Isäntä ihmetteli ei edes tiennyt miltä kuulostaa kissan oksentaminen ja ihmettelikin sitä "nitinää" kun minä hyppäsin heti sohvalta parvekkeelle tarkistamaan tilanteen. Pitänee siis katsella jalkoihinsa tämä ilta.

Oli kyllä hauskaa, mutta on se kyllä kiva olla kotona!

P.S. Punaista Leijonaa voi seurata nyt myös Facebookissa! Kas tästä!

Emännän suusta

Lähdettiin eilen ex tempore Paraisille saunomaan uuttuutta hohtavaan tynnyrisaunaan ja grillaamaan oikeen tulella. Siinä matkalla pellolta kurkisti eläin. Huudahdin heti, että "Kato!! VUOHI!".

Ei ollut vuohi ei. Oli kuulemma kauris. Oikeen Bambi. Kyllähän sillä oli valkosia pilkkuja selässä, kun vähän lähemmäs päästiin katsomaan.

Sorkkaeläin mikä sorkkaeläin. Isäntäkin tuhahti, että eihän sillä nyt niin ole väliä onko se hirvi, peura vai villisika minkä sieltä metsästä kaataa. Kunhan on sorkat.

Kissaihmiset

Yksi mun kaveri on aina ihan rikki ku selitän jotain kissajuttuja. Se on suositellu mulle muun muassa katsottavaksi dokumenttia hulluista kissanaisista, joista yksi esimerkiksi keräilee kissojen viiksikarvoja ja ajattelee niiden olevan lahjoja hänen "lapsiltaan". Toisella on pienessä asunnossa yli 50 kissaa, joita sitten ruokkii yöt päivät. Traileri olkaa hyvä.

Kuvittelin ehkä olevani hullumpi kissanainen mitä todellisuudessa olen ja erehdyin liittymään facebookissa Kissaihmiset-ryhmään. Tässä vähän otteita kyseisestä ryhmästä.

Joku oli laittanut kuvan, jossa kissa makoilee takapenkillä viltin päällä. Seuraavat 20 kommenttia ovat ihmisten, jotka syyllistävät kuvan laittajaa siitä, kun kissa ei ole mitenkään kiinni tai laatikossa ja kertovat kauhutarinoita mitä voi käydä kun "tulee äkkijarrutus".

Kaksi epämääräistä ja tärähtänyttä kuvaa kissasta, toinen on ruokakupilla ja kuvateksti: "Hywää huomenta .... Wilmaa wielä wäsyttää ja Wiivil on nälkä .. :) :) muksaa päiwää"
Kyseessä vähän päälle keski-ikäinen nainen.

Joka kolmas kirjoitus on "VIHDOIN meille tulee kisuvauvva! NIMIEHDOTUKSIAA!!"
Toinen kolmas on muistokirjoituksia ja runoja kissoille.

Joka toinen kuva on kissasta pöydällä ja todennäiköisimmin salaattikipon vieressä. Hauska, haha. Ihan kun kissa salaattia söisi.

Yksi kissanomistaja huuteli kovaan ääneen, että kun heidän leikkaamaton narttukissa 7kk mouruaa jatkuvasti ja huutaa eikä he saa yöllä nukuttukaan ja se pissailee mihin sattuu ja MIKÄ SITÄ NYT VAIVAA?!? Pitääkö PIIKILLE viedä kun mikään ei auta!??

Yksi päivitti, että onko hän tosiaan ainut, ketä ällöttää kuvat, joissa on kuolleita hiiriä! Nykypäivänä kissojen ei kuuluisi kuulemma hiiriä tappaa, saati sitten syödä.

Joka toinen päivä ylläpito ilmoittaa, että on poistanut jonkin keskustelun/kuvan, koska juttu on riistäytynyt käsistä. Yhtä vanhempaa naista muun muassa syytettiin kissojensa rääkkäyksestä, kun kissa oli hypännyt kanaverkkoa varten ja roikkui siinä kynsillään...

Päivityksiä ryhmästä tulee noin viiden minuutin välein. Toisin sanoen seinäni on siis täynnä kissapäivityksiä ja kissanomistajien draamaa. Kyllä sieltä tulee ihan hauskojakin juttuja, mutta mittani on nyt tullut täyteen facebookissa muiden toimijoiden kovaäänistä tuomitsemista, tyhmiä ihmisiä ja turhaa minulle kuulumatonta draamaa. Aikani Kissaihmiset-ryhmän keskuudessa on siis täyttynyt ja tiemme eroavat.

"Rakastaa, ei rakasta...." (Kuva)

Tällainen side note tänne loppuun: onko joku muu huomannut, että tänäpäivänä olisi helpompi arvostella sitä, miten ihmiset kasvattavat lapsiaan, kuin sitä, miten ne pitävät lemmikkejään?

Kissan päivät!

Tänään tuli Zooplussalta paketti. Tilasin kisuille viimeviikolla märkäruokaa, pari lelua ja teltan! Isäntä oli vähän näreissään, että mitä sellaisella teltalla sitten muka tehdään. No parvekkeen kulmaan minä sitä kaavailin! Isäntä tuhahti.

Heti kun pahvilaatikko nostettiin olohuoneen lattialle, molemmat kissat heräsivät uniltaan ja tulivat ihmettelemään mitä sieltä löytyy. Ihan kuin ne olisivat tienneet, että siellä on heille jotain. Lelut menivät heti kuin kuumille kiville! Kong-lelu Mufasan painia ajatellen ja söpön hiirun Mindyn noutoleikkejä varten. Pahvilaatikko, jossa kaikki tuli oli seuraavana kohteena. Siellä oli kiva hillua, etenkin kaikkien muovipakkauksien päällä.

Kong-lelu ja hiiru.

Teltta kasattiin ja "pystytettiin" parvekkeen nurkkaan. Ja kuinkas sitten kävikään?

Ensin Mindy...

...sitten Mufasa.

Turned out, että meidän kissat on kovia telttailijoita!

Bagesten pizzakivi

Isäntä on viimeisenä parina iltana sanonut, että mieli tekisi pizzakivi-pizzaa. Molempina iltoina kellonajan vuoksi (24.00 ja 23.00) on päätetty, että ei nyt. Noh, tänään oli se päivä!

Alunperin pizzakiven tullessa puheeksi Isäntä googlaili vaihtoehtoja ja ehdotti Bagesten pizzakiveä, joka oli monessa testissä ollut paras ja julkkiskokkien suosittelema. Kyseistä tuotetta ei kuitenkaan saanut Turusta silloin ja ainoasta tietämästämme sitä myyvästä kaupasta se oli loppu eikä tietoa täydennyksestä. Tästä mieleni murtaneena kävelin Clas Ohlsoniin ja ostin varmaan halvimman markkinoilla olevan version jota työkaveri kehui. Sillä on nyt muutaman kerran tehty, ihan hyviä pizzoja nekin.

Isännän kanssa sovittiin, että Isäntä tekee taikinan valmiiksi niin päästään tekemään pizzoja heti kun pääsen töistä puoli kuuden aikoihin. Soitin ruokatunnilla Turun keskustassa sijaitsevaan Idelli-nimiseen keittiötarvikepuotiin, jossa heillä oli Bagesten pizzakiviä vielä kaksi jäljellä. Varasin kiven, soitin Isännälle ja näin meillä on nyt aito Bagesten!

Tuote oli jo poistettu pakkauksesta kun pääsin kotiin!

Pakkauksessa tuli mukana pizzalapio, joka on ihan kätevä kyllä, vaikka puisella leikkuulaudallakin pärjää kyllä hyvin.

Leikkuulauta ja pizzalapio.

Kivi oli paljon paremman muotoinen kun Clas Ohlsonin pyöreä pizzakivi. Kun kivi on neliskanttinen, ei ole riskiä, että pizza olisi kivelle liian suuri ja kiven ohi uunin pohjalle ei tipu täytteitä.

Kivi uunissa.

Bagesten-kivellä tuli huomattavasti paremmat pohjat, kuin Clas Ohlsonin kivellä ja pohjat olivat rapeita myös pizzan keskeltä, toisin kuin halvemmalla versiolla. Bagesten vaati myös huomattavasti vähemmän lämmitystä! Kun Clas Ohlsonin kiveä pitäisi lämmittää ohjeen mukaan 250 asteessa tunti ennen paistoa, Bagestenin ohjeessa luki 10-15 min 225 asteessa. Hintaa Clas Ohlsonin kivellä oli n. 17€ ja Bagestenillä 38€. Siskon puolisolla on K-Raudasta ostettu pyöreä pizzakivi, jonka mukana tuli siirtämisen helpottamiseksi noin kiven kokoinen pelti. Tämä kivi on mielestäni paremmin verrattavissa Bagesteniin kuin Clas Ohlsonin halpisversioon, ja hintaa sillä taisi olla noin 25€. K-Raudasta ostettua pizzakiveä pitäisi käyttää rinnakkain Bagestenin kanssa, jotta saataisiin yhdenvertaisuus selvitettyä *wink wink*.

Loppupäätelmänä siis, että halvin ei ole yhtä hyvä kuin kalliimmat, vaikka silläkin saa ihan hyvää pizzaa tavalliseen peltipizzaan verrattuna. Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa ja pizzakivellä saa hyvää pitsaa!

Isännän suusta: "Harmi, että tämä pizzakivi löytyi vasta nyt. Tuli sitten syötyä 28 vuoden ajan pahoja pizzoja."

Nautinnollisia pizzahetkiä! Tuota Bagesteniä saa kyllä netistäkin tilattua ja Raumalta sitä voisi tiedustella ja vinkata vaikka Annen Astiakaupasta.

Takaisin arkeen

Arki alkoi leppoisissa tunnelmissa. Viimeyönä ihailtiin Isännän kanssa ukonilmaa parvekkeella. Oli kyllä nättiä! Yhtäkkiä alkoi sataa kun saavista kaatamalla ja taivas välkehti jatkuvasti. Välillä salamat oikein näkyi. Ei se kauhean lähellä tainnut olla, siinä kun laskeskeltiin, mutta pari kertaa jyrähti niin, että Mufasa pelästyi ja päätti mennä makuuhuoneen turviin nukkumaan.

Itselläni on tänään iltavuoro ja nukuin pitkään. Isännällä taas alkoi tänään neljän viikon työputki, jonka pitäisi päättyä vakituiseen työsopimukseen, sitä odotellessa. Kuumuus painaa taas päälle, enkä saanut juurikaan muuta vapaan aamupäivän kunniaksi aikaiseksi, kuin papereiden järjestelyä. Järjestelin siis kaikki kesän aikana tulleet vakuutuspaperit ja tilinauhat sun muut kansioihin omille paikoilleen ja järjestykseen. Tuli siinä ohessa pari laskuakin maksettua.

Tajusin tänään, että syksyhän on täällä jo ihan kohta! Syksyn myötä tulee myös labratyö toisessa työpaikassa. En ole vielä täysin varma, miten tähän asiaan haluan suhtautua, sillä olen viihtynyt näytteenottoharrastuksessa todella hyvin, mutta positiivisin mielin eteenpäin. Molemmissa on etunsa. Näytteenottoharrastuksessa vaihtuvat työajat, lyhemmät työpäivät ja joskus myös arkivapaita. Viikonlopputyötkään eivät minua haittaa. Labratyössä muun muassa liukuva työaika. 

Heinäkuussa on enää yksi kokonaan vapaa viikonloppu, ensiviikonloppu, joka sujuu ystävän kanssa Tampereen Särkänniemessä ja yöelämässä. Se on jo ihan kohta! Ja sitä on odotettu kauan! Hulluttelua, hassuttelua ja paljon naurua luvassa. Loput heinäkuun viikonlopuista meneekin sitten töissä.

Kissat ovat ottaneet kotiinpaluun yhtä leppoisasti kuin emäntänsä ja viettävätkin päivää nukkuen. Mufasalla on hieman ongelmia nukkumapaikan valitsemisessa; mennäkö parvekkeelle, kauan kaivatun kiipeilytelineen korkeimmalle pedille vai makuuhuoneen lipaston päälle? Selkeästi kaikkia paikkoja on kovasti ikävöity, kun paikka vaihtuu melkein heti kun unen päästä saadaan kiinni.

Tänään on myös juhlapäivä! Jalkapallon MM-kisat päättyvät. Tämä on siis (toivottavasti) viimeinen päivä, kun nettiuutisissa on pelkkiä jalkapallouutisia. Itse kun tuijotan mielummin valkoista seinää kun jalkapalloa. Tämän päivän jälkeen ei enää uutisia itkevistä potkupalloilijoista, Saksan voittospekuloinneista, Mick Jaggerin syyllisyydestä jonkun joukkueen häviöön tai muusta yhtä kiinnostavasta. Wuhuu!

Mindy pitäytyy kiipeilytelineen vakiopedissään.

Mufasa välillä parvekkeen betonilattian viileydessä.

Vielä annos kahvia ja töihin matka käy!