Sata salamaa

Olin alustavasti ajatellut meneväni tänään vapaapäivän kunniaksi kirjottamaan sitä opinnäytetyötä. Noh, heräsin oikeen kunnon jyrähdykseen ja kun nousin sängystä ylös, avasin sälekaihtimet ja katsoin ulos, siellä oli ihan harmaata ja taivaalla vilkkui ihan jatkuvasti. Ukkonen! <3

Mä tykkään ukkosesta. Se on ihana katsella kun vettä sataa oikeen kunnolla, taivas vilkkuu ja kuunnella kun jyrähtelee. Nykyään en enää laskeskele, mutta aina yhtä hauskaa se on kun välähtää ja jyrähtää samantien. "Nyt se kävi lähellä". Ja kaiken lisäksi näiden hellepäivien jälkeen on jo aikakin saada tänne Turkuun kunnon myräkkä puhdistamaan ilmaa! Kissat vähän pelästyivät tätä kovaäänistä jyrähtelyä ja pakenivat sängyn alle. Mufasa siellä hengailee pääasiassa muutenkin nykyään.

En voisi keksiä parempaa tapaa päivän aloittamiseen kun istua kotona parvekkeella katselemassa salamointia, juoda kahvia ja kirjoitella blogia.

Sain aikaiseksi jo varata meille ensiviikoksi asuntonäytön Isännän kanssa. Toivotaan että tämä paikka yllättää tosissaan ja että Isäntä saisi sen vakituisen työsopparin ensiviikolla käteensä niin voisi päästä maksamaan asuinkustannuksista osan itselleen. Luulen kuitenkin että tämän päivän aikaansaannokset jää siihen ja opinnäytetyön kirjoittaminen tänään jää. Ehkä kuitenkin kunnioitan vapaapäiväni ihan vapaapäivänä, istuskellen kotona nauttien tylsyydestä, Isäntäkään kun ei ole tänään kotona.

Ukkonenkin on jatkanut matkaa ja kissat ovat kaivautuneet koloistaan. Jos vaikka lukisi päivän lehden...