ELL

Me testattiin tänään kuinka syvälle ihmisihoon uppoaa leikatut kissankynnet, kun kissa pakenee kaksi kertaa paljaita käsivarsia pitkin henkensä edestä. Vastaus on tässä:

Ei juuri ollenkaan.

Täytyy sanoa, että yllätyin toden teolla. Olisin luullut, että pikku Mindy voisi saada pahempaa jälkeä aikaiseksi.

Okei, palataan vähän ajassa taaksepäin.

Tänään oli kissojen rokotuspäivä. Lähdettiin eläinlääkärille (ELL) hyvissä ajoin. Pian käännyttiin takaisin kotiin, koska me aina kannetaan kissat sylissä autoon ja tajusin kesken matkan, että siellä eläinlääkärissä pitäisi varmaan olla kisuille kantokoppa, jota voi kantaa mukana. Autokuljetushäkkiä ei siis todella kanna hullukaan mukana, se kun vie reilu kahden ihmisen tilan takapenkiltä.

Matka jatkuu taas hampaita kiristellen nyt viimetipassa iloisesti ja saavummekin eläinlääkärin pihaan vain pari minuuttia aikataulusta jäljessä. ELL on siis muuttanut (Koirakissaklinikka) uuteen paikkaan, jossa emme ole vielä käyneet ja koska he väliaikaisesti toimivat hevosklinikan tiloissa, pyörimme pihalla tyhmän näköisenä 10-kiloisen kankaisen, muodottoman kuljetushäkin kanssa. Oikea ovi vihdoin löytyi ja päästiin lekurille. 

Ensin Mufasa, jota eläinhoitaja Mustafaksi kutsui. Hieman ihmetellen hän tulee ulos häkistä, tutkailee ympäristöä ja antaa eläinlääkärin tunnustella ja kuunnella sydänäänet. Lämmönmittaus rektumista onnistuu helposti Mufasan hieman ihmetellen, että mitäs tällainen nyt on. Rokotteen annossa Mufasa hypähti niin, että jouduttiin toisella pistolla laittamaan loput rokotteesta. 

Sitten Mindyn vuoro, joka Windynä eläinlääkärin tietokannassa tunnettiin. Hän on alusta asti huomattavasti varautuneempi tätä vierasta kohtaan ja hieman luimiskellen antaa eläinlääkärin tunnustella. Eläinlääkäri ottaa lämpömittarin, minä nielaisen ja tuen Mindyä vähän edestäpäin. ELL nostaa häntää, Mindyn pää nousee. ELL tuikkaa lämpömittarin sisään ja Mindy lähtee paniikinomaisesti kirkuen ja rääkyen huudon hiljalleen voimistuen, kuin hidastetussa elokuvassa juoksemaan käsiäni pitkin karkuun. Eläinlääkäri jää ihmeissään mittarin kanssa paikoilleen, silmät pyöreinä. Isännän silmät laajenevat. Eläinlääkäri meinaa, että ehkä Mindyn lämpöä ei tarvitse mitata. Seuraavaksi rokotteen vuoro. ELL ottaa Mindyn niskanahasta kiinni ja juuri kun olen sanomassa, että "odota, mä otan niskasta kiinni", se tuikkaa neulan Mindyn nahan alle, toistaen kaiken saman, mitä Mindyn henkilökohtaisen peppukoskemattomuuden loukkaamisen yhteydessä. Emännän käsiä pitkin kiivettiin taas, huutaen. Otin Mindyä niskasta kunnon otteen, jolloin eläinlääkäri sai loput rokotteesta annettua.

Sain eläinlääkäriltä Betadineen kastetun sideharson haavan päälle, mutta yllätyksekseni iho meni rikki vain kahdesta pienestä kohtaa. Ennen tilannekatsausta olin aivan varma, että nyt kävi pahasti ja mennään paikattavaksi, sen verran olen kissojen kanssa tekemisissä ollut. Nyt olen vain kiitollinen, että olen uskollisesti niiden kynsiä leikannut.

Lisätietona vielä, että autokuljetuskoppaan pissattiin vain kerran, kun Mufasa "vahingossa" pissasi häkin hiekkalaatikon reunan yli. Pehmusteen päällinen on pesussa vasta viidettä kertaa tässä kuussa.

P.S. Mindy on häpeissään ja pahoillaan sekä väsynyt.