Pesukonehommia

Meidän elämämme on ilmeisesti aivan liian tylsää ja tapahtumaköyhää, koska jokin korkeampi taho (huhuu?) jatkuvasti järjestää meille pientä kivaa. Tänään vuorossa oli pyykinpesukone, joka tällaisessa lapsiperheessä on toki täysin turhake.

Laitoin päivällä pyykit koneeseen ja koneen päälle. Noin viisi minuuttia tämän jälkeen ihmettelin kummallista vinkuvaa ääntä joka kuului vähän väliä. Kotvan kuluttua paikansin äänen tulevan pyykinpesukoneesta. Painoin sen tietenkin pauselle ja soitin Isännälle. Koitin kaksi kertaa kuunnelluttaa äänen Isännälle puhelimen kautta, mutta jostain syystä Isäntä ei puhelimen välityksellä sitä tärykalvoja hivelevää ulinaa kuullut. Totesin siis, että en viitsi kyseistä pesukonetta enempää kiusata ja Isäntä saa ihmetellä sitä sitten kotona.

Isäntä tuli kotiin noin puoli tuntia ennen kun piti lähteä vauvauintiin. Ihan hauskaa siellä oli, kiitos kysymästä. Sen puolituntisen aikana Isäntä söi ja ehti hetken ihmetellä pesukonetta ja totesi (kuten minä olin jo todennut), että päältätäytettävän pyykinpesukoneen luukku oli auennut niin, että rumpu oli koneessa väärin päin. Tämän voi aiheuttaa kuulemma esimerkiksi luukun väliin jäävä vaatekappale. Jätettiin pyykit likoamaan koneeseen ja lähdettiin uimaan.

Ajattelutauko teki ilmeisesti ihan hyvää, sillä kun saavuttiin kotiin, suoristettiin metallinen henkari ja kaivettiin sillä pyykit pois koneesta sellaisen aukon kautta, joka saatiin kun Isäntä painoi siitä sellaisen muoviosan rummun sisään. Ilmeisesti joku huoltoaukko tai jotain. Samantyyppisellä aparaatilla Isäntä kurkki aukosta ja sai luukun kiskaistua niin, että rumpu taas pyöri ongelmitta. Siihen tosin meni hyvän aikaa.

Se henkari

Kaivelua

Kun vihdoin saatiin kone takaisin kuntoon, kun ihmeen kaupalla se saatiin kuntoon, laitettiin siihen huuhtelu ja linkous päälle. Kun kaikki toimi moitteettomasti, uskalsin laittaa ne likomärät pyykit takaisin koneeseen ja pesun päälle. Se tapahtui yhdeksän jälkeen illalla. Kevyesti tähän pesukonetohinaan saatiin sujumaan koko päivä.

Loppujen lopuksi en oikeasti ole varma, olenko iloinen vai harmissani siitä, että se kone tuli kuntoon. Olen jo kauan salaisesti toivonut, että pesukone menisi rikki ja meillä olisi oikeasti syy ostaa edestä täytettävä, parempi, hiljainen ja enemmän pyykkiä kerralla pesevä pyykinpesukone ja siihen mahdollisesti kaveriksi kuivausrumpu. Mutta niin tuo perkele pyörii, edelleen...

Lililläkään ei ole tylsää. Varpaat on vihdoin kunnolla löytyneet.